ICT-ala hyötyisi naisistumisesta

Naisten osuus tietotekniikan työntekijöistä ja opiskelijoista on yhä matala. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen hanke edistää naisten hakeutumista ICT-alalle.

Digitalisaatio ohjaa yhteiskuntaa yhä enemmän. On tärkeää, että eri sukupuolet ovat sitä yhdessä kehittämässä ja siitä hyötymässä.

Teknisillä aloilla, kuten ICT:ssä, vallitsee yhä epäsuhta miesten ja naisten välillä: EU:n tasolla naisten hallussa on vain 15 % ICT-alan työpaikoista.

Kyse ei toisaalta ole pelkästä ICT-alasta, koska digitaalisuus lävistää kaikki alat ja elämänalueet. Teknistä osaamista tarvitaan siis monenlaisilla työpaikoilla.

Naisten suurempi osallistuminen digitaaliseen talouteen edistäisi sekä talouskasvua että laajempaa sosiaalista kehitystä. ICT-ala ei saa hukata naisten näkökulmaa.

Projektipäällikkö Sanna Laine vetää yliopistokeskuksessa Women in IT (WinIT) -hanketta, joka etsii tapoja tehdä IT-alaa houkuttelevammaksi naisille. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama.

"Hanke on ollut käynnissä viime vuoden syksystä, ja jatkamme vuoden 2022 loppuun. Hanketta johdetaan täällä Kokkolassa, mutta sen vaikutus ulottuu kyllä ympäri Suomen. Meidän yksikön toiminta ja koulutus on maanlaajuista, koska tarjoamme kaikki opinnot täysin etäopetuksena. Sitä paitsi nämä samat haasteet koskevat IT-alaa koko maassa.”

Maisteriohjelma oli taas suosittu

Yliopistokeskuksen informaatioteknologian yksikössä on mahdollista suorittaa Jyväskylän yliopiston myöntämä filosofian maisterin tutkinto. Syksyn 2021 yhteishaussa Kokkolan maisteriohjelma oli kaikista Jyväskylän yliopiston haussa olleista maisteriohjelmista hakijamäärältään suosituin.

Naisia tässä viimeisimmässä haussa oli kaikkiaan 19, eli jopa 45 % kaikista hakijoista. Yhteishaun tulokset varmistuvat 14.12. varasijoilta hyväksymisen päättyessä, joten opinnot aloittavien tarkka määrä – tai naisten osuus heistä – ei ole vielä tiedossa.

”Tämä oli viiden viime vuoden aikana toiseksi korkein naishakijoiden määrä ja osuus meidän koulutusohjelmaan. Oikein positiivinen tulos meille”, Laine kertoo.

Kokkolassa on jo aiemmin kiinnostuttu tarkastelemaan, miten naisia saataisiin koulutukseen ja lopulta työskentelemään alalle suuremmissa määrin.

Alalle tullaan mutkien kautta

Hankkeessa kysytään tietotekniikan koulutuksen jo valinneilta naisilta, mikä sai heidät hakemaan alalle. Haastatteluissa hyödynnetään myös antropologin asiantuntemusta.

Yksi Kokkolan koulutuksen erityispiirteistä on, että se on suunnattu aikuisopiskelijoille. Maisteriohjelmaan ovat kelpoisia ne, joilla on jo valmiiksi tietty määrä yliopisto-opintoja suoritettuna. Koulutus koostuu joustavista etäopinnoista, jotka sopivat myös työssä käyville ja perheellisille.

Monella Kokkolaan IT:tä opiskelemaan päätyvällä on siis taustalla jo jokin toinen tutkinto sekä työkokemusta. Usein kyse on myös alanvaihtajista.

Yksi haastattelututkimuksella selvitettävä kysymys on, miksi informaatioteknologia ei ole ollut maisteriohjelman naisopiskelijoille ensimmäinen alavaihtoehto.

Tietysti haluamme, että naiset hakeutuvat koulutukseemme, alanvaihtajina tai muuten, mutta kiinnostavaa on miksi he eivät ole valinneet tätä alaa jo aikaisemmin, Sanna Laine pohtii.

ICT-alalla on pulaa osaavasta työvoimasta, ja tähän yksi ratkaisu olisi innostaa enemmän naisia alalle.

Hankkeessa haastatellaan myös jo ICT:hen erilaisiin tehtäviin työllistyneitä naisia. Näin on mahdollista tarkastella heidän urapolkujaan ja sijoittumistaan työelämään.

Pedagoginen laatu on naisille tärkeää

Vaihtelua on tietysti paljon yksilöiden välillä, mutta suurena linjana on havaittu, että naisilla on erilaisia koulutuksiin liittyviä tarpeita kuin miehillä.

”Naisilla opintojen keskeyttämisprosentti ei ole välttämättä sen korkeampi kuin miehillä, mutta naiset usein keskeyttävät jo opintojen alkupuolella”, Laine sanoo.

Onko opinnoissa jotain, joka lannistaa naisia heti alkuun?

”Olemme miettineet, eikö alan kulttuuri ole sellainen, että naiset tuntisivat itsensä tervetulleiksi. Yksi tekijä voi olla se, että naisten ja miesten välillä on jonkin verran lähtötasoeroja. Miehet ovat toisinaan ennen opintoja tietoteknisesti harrastuneempia esimerkiksi koodaamisessa ja elektroniikkaosaamisessa, mutta tällaiset erot toki tasoittuvat opintojen aikana. Sitä paitsi tällaiset erot pitäisi nähdä voimavarana: tietotekniikka kaipaa erilaisia ihmisiä, jotka voivat oppia toisiltaan.”

Naisille pedagoginen eli opetuksen taso on usein merkittävä tekijä koulutuksessa. Olisi siis kiinnitettävä huomiota ainakin siihen, millaiset opetuskäytänteet tukisivat parhaiten kaikkien kouluttautumista, sukupuolesta riippumatta.

Lisäksi naisia motivoi tietotekniikalla saavutettava hyöty.

”Naiset haluavat pelastaa maailman”, Laine toteaa puolileikillään.

”Naiset haluavat nähdä, miten tekniikkaa voidaan hyödyntää niin, että tekniikalla lisätään yhteiskunnan hyvinvointia.”

Elämään sopivat opinnot

Hankkeen haastatteluissa kartoitetaan tarvetta esimerkiksi naisille suunnatulle mentorointiohjelmalle. Mielipiteitä pyydetään myös opiskelukäytänteisiin ja opintojen sisältöihin liittyen.

Yliopistokeskus panostaa oppimisympäristöihin ja joustaviin, erilaisiin elämäntilanteisiin sopiviin opetusjärjestelyihin.

”Esimerkiksi perheelliselle naiselle tällainen koulutus voi olla ainoa tapa osallistua korkeakoulutukseen.”

Kehitteillä on uudenlaisia oppimisanalytiikan ratkaisuja, joilla pystyttäisiin keräämään tarkempaa tietoa opintosuorituksista ja saavutetuista arvosanoista. Tällöin pystyttäisiin seuraamaan paremmin opiskelijoiden etenemistä opinnoissa ja tarjoamaan tukea ja kannustusta sitä kaipaaville.

”Viestintä on iso osa tätä hanketta. Yhteiskunnassa pitäisi tiedostaa laajasti, mitkä tekijät hidastavat naisten tuloa ICT-alalle, ja juuri tähän yritämme pureutua. Ja hankkeen loppupuolella aiomme toki kertoa laajemmin tuloksia haastatteluista. Toivomme että löydämme paitsi eväitä julkiseen keskusteluun, myös konkreettisia askelia naisten rohkaisemiseksi ICT-alalle”, Laine summaa.

Lisätiedot:

Sanna Laine, projektipäällikkö, projektitutkija. sanna.m.laine@jyu.fi +358 40 6700 078