Kiellettyjä, kadonneita, kuluneita

Lukuseuran näyttely juhlistaa 400-vuotiasta Kokkolaa.

Kokkola sai ensimmäisen kirjastonsa 220 vuotta sitten, kun joukko kaupungin taloudelliseen ja sivistykselliseen eliittiin kuuluneita miehiä perusti Kokkolan lukuseuran (”et Läsande Sällskap i Gamlakarleby”). Tätä ennen lukuseuroja oli Suomessa perustettu Vaasaan ja Turkuun.

Kokkolan lukuseura on sikäli ainutlaatuinen, että sen tuhatkunta teosta käsittävä kokoelma on säilynyt lähes kokonaisuudessaan nykypäivään.

Lukuseurojen perustaminen liittyi 1700-luvulla käynnistyneeseen kirjallisen kulttuurin murrokseen, joka teki lukemisesta ”harrastuksen” – ja hyvin suositun sellaisen. Sekä kirjoja, kirjallisuudenlajeja että lukijoita tuli valtavasti lisää. Naiset astuivat nyt merkittäviksi toimijoiksi kirjojen maailmassa, sekä lukijoina että kirjailijoina.

Kokkolan juhlavuoden kunniaksi Kokkolan kaupunginkirjasto ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ovat koonneet näyttelyn, joka pyrkii valottamaan paitsi kirjaston vaiheita, myös sitä maailmaa, jossa se syntyi ja toimi.

Vallankumoukset ja sodat olivat vetäneet myös Pohjolan maailmanhistorian näyttämölle. Syntyi kirjallisuutta, jossa historiallinen oli poliittista ja poliittinen historiallista – valtaapitävien mielestä sangen arkaluontoisia asioita molemmat. Myyttinen Napoleon valloitti myös Kokkolan pienen kirjaston. Matkakirjallisuus oli suurta muotia, ja kirjastossa oli mahdollista tehdä tuttavuutta moneen kaukaiseen kansaan. Romantiikka synnytti syvähenkistä runoutta, mutta myös hyllymetreittäin viihderomaaneja, joiden pelättiin turmelevan lukuhimoiset kansalaiset – erityisesti naispuoliset.

Näyttely pyrkii nostamaan esille näkökulmia, jotka ovat olleet kirjaston kannalta keskeisiä, mutta joista lähteet kertovat usein vain epäsuorasti. On todennäköistä, että suuri osa lukijoista oli naisia, vaikka miehet kirjastoa hallinnoivatkin. Suosituimmat romaanit – jotka usein olivat naisten kirjoittamia – eivät ole säilyneet nykypäivään asti: ne ilmeisesti luettiin loppuun. Myös tsaarinvallan tiukentuva sensuuri ulotti lonkeronsa Kokkolaan ja harvensi kirjoja, mutta henkisesti elettiin edelleen Ruotsin vapaammassa ilmapiirissä.

Kirjastojen käyttäjät jättävät harvoin jälkiä itsestään historiaan. Jälkipolvien onneksi Kokkolan lukuseuran lukijoihin kuului nuori J.V.Snellman, joka myöhemmin muisteli lämmöllä ”pohjalaisen pikkukaupungin lainakirjastoa”, jossa hän oli täyttänyt kouluopetuksen jättämiä aukkoja.

Kiellettyjä, kadonneita, kuluneita
Kokkolan lukuseura ja sen kirjat
Näyttely Kokkolan kaupunginkirjastossa 1.–30.6.2020.
Järjestäjät: Kokkolan kaupunginkirjasto ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Kokkola_Karleby_logo_oranssi.png