Työ- ja oppimisympäristöt digitalisoituvat – riittävätkö opiskelijoiden ja opettajien digitaidot?
Vanhat pedagogiset mallit eivät enää toimi. Digitalisaation vauhti on kiihtynyt, ja etenkin koronapandemian myötä digitaalisten ratkaisujen tarve on pysyvästi kasvanut. Opiskelijat kaipaavat mahdollisuuksia jatkaa opintoja vastaisuudessakin joustavasti. Vaikka kehityksen suunta on nähty ennalta, on muutoksen vauhti kuitenkin yllättänyt monen koulutuksenjärjestäjän.
Uusi Monimuotoiset työ- ja oppimisympäristöt (MOOTTORI) -hanke auttaa koulutusorganisaatioita muuttuvassa tilanteessa. Sen tavoitteena on tuoda opetus- ja kasvatusalan toimijoille keinoja sopeutua yhä digitaalisempaan työskentelyyn ja oppimiseen, nostaa niin oppilaiden kuin henkilöstön taitotasoa sekä kehittää uusia koulutusmalleja, jotka sopivat tulevaisuuden oppimisen ja työelämän tarpeisiin.
Koronapandemia on muokannut koulutusorganisaatioiden ja yleisesti työelämän toimintaympäristöjä. Oppimisympäristöjen toimivuus, turvallisuus ja tasa-arvoinen saavutettavuus ovat entistä tärkeämmässä roolissa. Osin hybridiratkaisuihin on jo siirrytty, mutta tarkoituksenmukainen pedagogiikka ei aina ole seurannut opettajaa luokkahuoneesta hybridiympäristöön.
”Tulevaisuudessa hybridiopetus tulee muodostumaan uudella tavalla. Ajasta ja paikasta riippumatta tapahtuva oppiminen tulee kokemaan uudistuksen, jossa fyysiset tilat, mobiili-, virtuaalinen- ja kasvokkain tapahtuva oppiminen sekä sosiaalinen vuorovaikutus on mietittävä pedagogisesti näkökulmasta käsin uudella tavalla”, kuvailee Centrian kehittämispäällikkö Hanna Lahnalampi hankkeen lähtökohtia.
”Halusimme luoda tapoja järjestää opetusta joustavammalla tavalla, jotta opiskelijat voivat jatkossa suorittaa opintoja yhä enemmän omassa tahdissa, ajasta ja paikasta riippumatta. Se tarkoittaa, että opetuksen järjestämistä ei voi enää miettiä vain joko digitaalisena tai analogisena. Koronan jäljiltä olemme kuulleet opiskelijoiden vahvan viestin, että etäopiskelu pitää säilyä vaihtoehtona jatkossakin”, Lanhalampi jatkaa.
Centria-ammattikorkeakoulu vastaa hankkeen johtamisesta. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius sekä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ovat hankkeen osatoteuttajia. Hanke käynnistyy 1.10.2021 ja jatkuu 31.8.2023 saakka. Hankkeella on Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoitus.
Opiskelu kehittyy yksilöllisemmäksi
Yksilöllistyminen on eräs koulutukseen kohdistuvista muutospaineista. Opiskelijoille halutaan mahdollistaa entistä henkilökohtaisemmat opintopolut, mikä tukee myös työelämän osaamistarpeita.
Uusi tilanne vaatii uudenlaista pedagogiikkaa, missä erilaiset hybridiratkaisut korostuvat. Koulutusorganisaatioilta puuttuu tarvittavia digitaalisia ratkaisuja. Opiskelijat itse ovat ilmaisseet tarpeensa yksilöllisiin opintopolkuihin, mutta nykyiset mallit suosivat ryhmäkohtaisia ratkaisuja.
Digipedagogiikkaan panostaminen tukee osaltaan myös opiskelijoiden mielenterveyttä, koska koronapandemian ja sen myötä etäopintojen aikana on nähty opiskelijoiden lisääntynyttä uupumusta. Teknologian käyttö ei sinänsä muuta mitään, jos pedagogiikka ei kehity samalla.
Oppimisanalytiikka on eräs toistaiseksi alikäytetty keino tukea osaamisen kehittämistä ja ohjausta. Yksi ongelma nykyisissä koulutusmalleissa on, että opiskelijat eivät välttämättä osaa hahmottaa omien opintojensa kokonaistilannetta suhteessa tavoitteisiin. Digitaalisissa oppimisalustoissa olisi paljon sellaista dataa, jonka visualisointi auttaisi opiskelijoita hahmottamaan opintojaan ja niiden etenemistä. Analytiikka edistäisi myös opetuksen ja ohjauksen oikea-aikaista kohdentamista. Tällä hetkellä opettajankoulutus ei juuri analytiikan osaamista huomioi.
Myöskään saavutettavuuden näkökulmasta eivät nykyiset digitaaliset oppimisen ja ohjauksen järjestelmät ole erityisen tasa-arvoisia. Saavutettavuuden ongelmat näkyvät myös opiskelijoiden motivaation puutteena: oppimisalustojen toimimattomuus aiheuttaa opintojen viivästymisiä ja pahimmassa tapauksessa keskeytyksiä.
Opettajuus digimuutoksessa
Hyvien työkalujen ja toimintamallien puuttuessa opettajat kuormittuvat. Hätäratkaisuna siirretään analogiset mallit suoraan digitaaliseen muotoon, mistä kärsii opetuksen laatu.
”Digitalisaation sekä yleistyvän etäopetuksen vaikutukset oppimisen ja opetuksen tapoihin muuttavat myös tulevien korkeakouluopiskelijoiden taitoja ja tapoja opiskella. Opettajakoulutusten on pystyttävä muuttumaan ja kehittämään toimintaansa aikuisopiskelijoiden erilaisiin elämäntilanteisiin sopivaksi, huomioiden niin yhteiskunnalliset muutokset opettajankoulutusten tarpeissa kuin esimerkiksi lakimuutokset”, toteaa yliopistokeskuksen varajohtaja, professori Heidi Harju-Luukkainen.
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius keskittyy hankkeessa erityisesti hyvien digitaalisten opetuskäytänteiden kartoitukseen ja jakamiseen. Tässä annetaan tilaisuus opettajille kertoa omin sanoin, millaista on heidän mielestään hyvä digitaalinen pedagogiikka, perusopetuksesta aikuiskoulutukseen.
Vinkeistä kootaan vapaasti jaettavia videoita, joiden avulla kaikki opettajat voivat oppia uusia digitaalisia käytänteitä. Yliopistokeskus järjestää hankkeen aikana kaksi opettajien digitaalisen osaamisen seminaaria, joissa alueen opettajat voivat yhdessä kehittää digitaalista osaamistaan ja jakaa toisilleen hyviä pedagogisia käytänteitä omasta opetuksestaan. Seminaareissa opettajat saavat vertaistukea ja pääsevät muodostamaan digipedagogisia verkostoja.
Lisätietoja:
Hanna Lahnalampi, kehittämispäällikkö, Centria: hanna.lahnalampi@centria.fi +358 40 1496 199
Professori Heidi Harju-Luukkainen, varajohtaja: heidi.k.harju-luukkainen@jyu.fi +358 40 8477 225