Kuin lottovoitto – varhaiskasvatuksen opettajaksi monimuotokoulutuksessa

Lastenohjaaja Mira Haverinen oli haaveillut varhaiskasvatuksen opettajan koulutuksesta jo pitkään, kunnes uskaltautui hakemaan Kokkolan yliopistokeskuksen 1000+-monimuotokoulutukseen. Intohimo omaa alaa ja itsensä kehittämistä kohtaan kantaa opinnoissa eteenpäin.

Mira Haverinen on aina tiennyt, että haluaa työskennellä lasten ja nuorten kanssa. Elämä vei Etelä-Suomeen ja lastenhoitajaksi, ja muutto takaisin kotiseudulle Keuruulle toi työpaikan päiväkodista. Vakituinen tehtävä kuitenkin vaati lisäopintoja. Se ei ole ollut Miralle ongelma.

–Koko ajan minulla on kipinä, että vielä enemmän voisin opiskella. Lisää vastuuta, lisää opintoja. Aina kun se on ollut mahdollista, olen ottanut opettajan vastuita ja sijaistanut. Haaveeni oli aina lähteä opiskelemaan varhaiskasvatuksen opettajaksi, mutta se tuntui kaukaiselta. Että enhän minä varmaan sellaista voi tehdä, tämmöinen tavallinen lastenhoitaja, lähteä yliopistoon! Mira kertaa ajatuksiaan.

Sitten elämässä tuli sopiva hetki hakea opiskelemaan. Hän löysi Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskuksessa järjestettävän, valtakunnallisen 1000+-kandidaattiohjelman, joka antaa varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden. Koulutus on suunnattu varhaiskasvatuksen tehtävissä jo toimiville.

–Ajattelin, että tämä on se sauma, nyt pistän kaiken peliin.

Työkaveri sanoi Miralle, että jos tämä pääsee valintaprosessissa haastatteluun, pääsee tämä myös kouluun sisään. Työkaveri oli oikeassa.

–Oli kuin lottovoitto, kun sain tiedon että pääsin kouluun. Katsoin puhelinta pitkään ja luin tulosta uudestaan ja uudestaan.

Opiskelu aikuisena vaatii yhteensovittamista muun elämän kanssa

Miran ensimmäinen opiskeluvuosi yliopistokeskuksessa on ollut antoisa.

–En ole katunut hetkeäkään, tämä on ollut aivan mahtavaa. Todellakin suosittelen.

Opiskelu työn ja perheen ohessa on vaatinut panostamista. Mira kertoo, että hän uskalsi nyt heittäytyä opintoihin perheensä tukemana.

–Lapset ovat sen verran isoja, että osaavat tarvittaessa lämmittää ruoat itse, joten olen voinut keskittyä iltaisin kouluhommiin. Perheen kanssa yhdessä päätimme, että nyt on äidin vuoro keskittyä tähän. Onneksi minulla on hyvät tsemppijoukot kotona!

Opiskelu saa aikaan positiivisen pyörremyrskyn

Mira Haverinen vaka-opiskelija Keuruu 2.jpgMitä uutta varhaiskasvatuksen opettajan opinnot tuovat vuosia lastenhoitajan työtä tehneelle?

–Olen tehnyt periaatteessa samaa työtä lasten parissa jo vuodesta 1999, kun aloitin Vantaalla Korson asukaspuistossa. Asiat ovat siis tuttuja. Kuvaisin niin, että siinä missä aikaisemmin olen raapaissut pintaa, nyt sukellan syvemmälle ja kurkistan pohjaan asti.

–Minulle on tullut vahva usko ja luottamus siihen, että olen oikealla tiellä. Olen saanut paitsi paljon vahvistusta siihen, miten ajattelen asioista, mutta myös paljon uutta näkökulmaa. Päässäni on jatkuva pyörremyrsky – hyvässä mielessä! Kuulet uutta ja haluat tietää siitä vaan lisää ja lisää, se on mahtavaa haastetta omalle mielelle ja samalla muodostat omaa käsitystä ja tapaa tehdä tätä työtä.

Aikatauluttaminen ja ryhmän tuki auttavat onnistumaan

–Olin suunnitellut aika tarkkaan, miten minun kannattaa päiviä aikatauluttaa ja miten saan riittävästi lepoa. Minulla on itselleni lukujärjestys sille, mitä teen milloinkin. Se on auttanut minua onnistumaan. Pitää myös kuunnella itseään armollisesti: Joskus kuningasajatus iskee ja flow-tila vie mennessään. Toisinaan taas tehtävä ei millään suju, enkä silloin tee väkisin, Mira kuvaa.

–Jos joku miettii, uskaltaisiko ryhtyä opiskelemaan: niin kyllä! Ehdottomasti suosittelen! Jos vähänkin tuntee paloa tälle alalle ja haluaa oppia lisää, kannattaa hakea. Toki oma elämäntilanne ja omat tavoitteet on syytä miettiä.

–Mutta yliopisto ei ole mikään mörkö, jotain sellaista saavuttamatonta. Itsellänikin oli ennen sellainen ajatus, että ei kai minusta yliopisto-opiskelijaa voi tulla, mutta kyllä musta tuli ja pärjään hyvin!

–Opiskelijakaverit ovat olleet suuri tuki ja turva. Meillä on oma viestittelyryhmä, jonka kautta pidämme yhteyttä ja jaamme hyvät ja huonot hetket. Tästä huikeasta vertaisryhmästä saan aina voimaa ja tsemppiä, yksin ei tarvitse tehdä, Mira kertoo.

Mihin asti kipinä vielä siivittääkään?

Miran tavoite on valmistua 1000+-ohjelmasta joulukuussa 2023. Opiskelua hän tuskin jättää sittenkään.

–Kipinä on iskenyt, ja haluaisin opiskella vielä lisää. Mielessä sarastaa jo maisteriopinnot, mutta aika näyttää! Opiskelu sopii minulle hyvin. Tykkään kun on haastetta ja voin kehittyä. Asioiden oivaltaminen on ollut mieltä räjäyttävää. Odotan innolla tätä tulevaa lukuvuotta ja sitä, mitä se tuo tullessaan.

–Aikuisena opiskelu on aivan erilaista kuin nuorempana. Motivaatio tulee itsestä. Nykypäivänä ei välttämättä pääse opiskelemaan juuri sitä mitä haluaa ja milloin haluaa. Kun sitten pääsee, se on aivan huikeaa! Opiskelet juuri sitä, mikä on intohimosi, ja otat siitä kaiken irti, täysillä.


Hae Kokkolan yliopistokeskuksen kevään yhteishaussa 15.3.-30.3.2023: