Hyvinvointialueiden aikuissosiaalityössä tarvitaan nyt vaikuttavia menetelmiä
Jyväskylän yliopistossa vuodenvaihteessa päättyneessä kaksivuotisessa tutkimuksessa etsittiin vaikuttavia menetelmiä uusien hyvinvointialueiden aikuissosiaalityöhön. Aikuisten parissa tehtävä ammatillinen sosiaalityö sisältää laajan kirjon 18 - 64 -vuotiaiden ihmisten palveluja. Se kattaa määrillisesti huomattavan osan sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista. Aikuissosiaalityön asiakkaiden kanssa etsitään ratkaisuja esimerkiksi toimeentulon, asumisen, työllisyyden, osallisuuden, yksinäisyyden, maahanmuuton, mielenterveyden sekä riippuvuuksien kysymyksiin.
Aikuissosiaalityön vaikuttavien menetelmien tutkimus toteutettiin yhdessä viiden keskisuomalaisen ja keskipohjalaisen kunnan tai kuntayhtymän aikuissosiaalityön kanssa. Tutkimuksen tuloksina on julkaistu konkreettiset mallinnukset neljään aikuissosiaalityön menetelmälliseen tarpeeseen. Niitä ovat voimavaralähtöinen asiakastyö, taloussosiaalityö, yhteisölliset ja luontolähtöiset menetelmät sekä maahanmuuttajapalveluiden verkostotyö.
Viheliäisestä kierteestä hyvän kehään
Tutkimus tuotti tietoa siitä, mikä estää ja mikä edistää aikuisten sosiaalipalvelujen vaikuttavuutta hyvinvointialueilla. Tutkituilla alueilla tunnistettiin merkkejä aikuissosiaalityön viheliäisestä kierteestä. Se koostuu kohtuuttoman suurista asiakasmääristä, työntekijöiden vaihtuvuudesta ja työntekijäpulasta, riittämättömästä paneutumista asiakkaiden tilanteisiin, ja työn turhauttavasta luonteesta ’tulipalojen sammuttamisena’. Ilmiöt ovat tuttuja monelta sote-alalta ja aikaisemmista tutkimuksista.
Siksi tutkimuksessa olikin yllättävää tunnistaa kuntayhtymä, jossa vastaavia ilmiötä ei esiintynyt juuri lainkaan. Kun työyhteisöä analysoitiin tarkemmin ja myös muiden alueiden myönteisiä pyrkimyksiä, tutkimus pystyi määrittelemään aikuissosiaalityön hyvän kehän edellytykset. Siinä toisiaan ruokkivat sosiaalityön hyvä maine paikkakunnalla, kannustava tiimihenki, mahdollisuus tehdä ’oikeaa sosiaalityötä’, työntekijöiden pysyvyys, työssä koettu onnistuminen ja asiakkaiden hyvät palvelukokemukset. Tutkimuksen politiikkasuosituksissa nouseekin esiin mahdollistava johtajuus, asiakkaan oikeus paneutuvaan ammatilliseen tukeen, työajan varaaminen myös yhteisölliselle työlle, kokemusasiantuntijuuden arvostus sekä työntekijöiden ja päättäjien säännölliset tapaamiset. Asiakkaiden kokonaisvaltainen ja oikea-aikainen tukeminen vaikuttavilla menetelmillä on kustannustehokkaampaa kuin asiakasjonojen pikakäsittely.
Aikuissosiaalityön menetelmien vaikuttavuus uusilla hyvinvointialueilla (AIKUMETOD) -tutkimusta koordinoi Jyväskylän yliopistossa Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tutkimus sai ensimmäisten joukossa rahoituksen vuosille 2020 – 2022 uudesta Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoimasta sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen tutkimuksen valtion rahoitusohjelmasta.
Lisätietoja
Tutkimuksen johtaja, professori Aila-Leena Matthies, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
aila-leena.matthies@jyu.fi, +358 40 7422 199