Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Kehittäminen

tekijä: paivi_vuorio — Viimeisin muutos maanantai 17. tammikuuta 2011, 16.27

Opetustoimen johtaminen ja strategiatyö


Opetuksen laadunvarmistus

Yhteiskuntatieteiden yksikön johtaja vastaa laadunvarmistuksesta yksikössä. (Kokkolan yliopistokeskuksen Chydeniuksen hallinnon laatukäsikirja / Laatutyön johtaminen). Koulutuksen kehittämistyön ja organisoinnin kannalta keskeisiä välineitä ovat Yhteiskuntatieteiden yksikön tuloskortti, sosiaalityön koulutuksen palautejärjestelmät, tiimipalaverit ja vuosittaiset kehittämispäivät?

Sosiaalityön maisteriopinnot ovat intensiivisen kehittämisen alla. Vuoden 2008 alusta käynnistyy puolen vuoden mittainen, Jyväskylän yliopiston opetuksen laadun kehittämisrahoilla toteutettava koko sosiaalityön opetuksen laadun kehittämishanke yliopistokeskus Chydeniuksessa.

Hankekuvaus


Yliopiston opetusneuvoston taloudellisesti tukeman hankkeen tavoitteet liittyvät aikuisopetuksena tarjottavan sosiaalityön opetuksen oppiainelähtöiseen laadun kehittämiseen koskien työelämärelevanssia ja joustavia opetusmuotoja. Määrärahoilla on tarkoitus palkata henkilö kehittämään systemaattisesti näitä laatuvaatimuksia vastaavia konkreettisia didaktisia sovellutuksia sosiaalityön koko opetustarjontaan eli tuleviin BA- ja MA-opintoihin. Lisäksi varoilla on tarkoitus rahoittaa opetushenkilökunnan, opiskelijoiden ja työelämän edustajien yhteistä kehittämisprosessia. Opetuksenlaadun kehittämisen tulokset julkaistaan didaktisoituna opetusohjelmana netissä ja kirjasena. Prosessiin liittyen sosiaalityön sosiaalityön opetustiimi on vuoden 2008 aikana hakemassa kansainvälistä ERASMUS-verkostoa sosiaalityön aikuisopetusta tarjoavien yliopistojen kanssa (Curriculum Development) opetuksen didaktisen laadun ja kansainvälistymisen kehittämiseksi.

Johtolankana laadun kehittämisessä on etsiä sosiaalityön opetukseen toteuttamismallia, joka
a)    välittää sellaista tieteellisyyttä ja tutkimuksellisuutta, joilla on elävä dialoginen suhde sosiaalityön työelämän käytännön kysymysten kanssa
b)    olla opetusmuodoiltaan erityisen joustavia siten, että se hyödyntää työelämässä olevien tietopohjaa sekä vastaa mahdollisimman hyvin heidän elämäntilanteensa vaatimuksia tinkimättä akateemisen opetuksen laadusta 

1. Uusi opetustarjonta ja valtakunnallisesti korkein sosiaalityön työvoimakysyntä

Jyväskylän yliopiston alainen sosiaalityön opetus on pitkän pohjustustyön jälkeen kokonaisuutena tarjolla myös Kokkolan yliopistokeskuksessa, kun yliopistokeskukseen saatiin alan professuuri kuluvan vuoden aikana. Sosiaalityön perus- ja aineopintoja on alueella ollut jo pitkään tarjolla avoimen yliopiston kautta. Opetustarjonnan erityisyytenä on, että sitä rahoitetaan osittain työantajien, eli alueen kuntien taholta. Työelämän odotukset ovat suuret uutta opetustarjontaa kohtaan. Keski-Pohjanmaa on alue, jossa on valtakunnallisesti suurin pula koulutetuista sosiaalityöntekijöistä. Ky-seessä on siis uusi koko oppiaineen opetustarjonta, jonka laadun kehittämiseen ei ole tehty taloudel-lisia panostuksia. 

2. Hyvinvointipalveluiden merkitys alueen keskeisenä työllistäjänä – haaste opetukselle


Keski-Pohjanmaan alueen työllisyyden ja taloudellisen kehityksen kannalta sosiaali- ja terveysala on tärkeässä asemassa. Sosiaali- ja terveysala kuuluu alan suurimpien työllistäjien joukkoon ja pätevät sosiaalityöntekijät ovat sen kehityksen kannalta välttämättömiä. Sosiaalityöntekijöiden työpanos heijastuu laajalti hoiva- ja palvelutyöhön. Asiakastyönsä ohella he suunnittelevat ja johtavat alan toimintaa sekä suunnittelevat hyvinvointialan kehityshankkeita. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan tarjoamat työpaikat lisäävät Keski-Pohjanmaan vetovoimaisuutta työssäkäyntialueena. Ne tarjoavat työ- ja uramahdollisuuksia koulutetuille naisille, mahdollistaen näin perheiden pysymisen alueella ja parantaen näin muun muassa teknologia- ja teollisalojen mahdollisuutta rekrytoida itselleen pätevää työvoimaa. Jyväskylän yliopisto on yliopistokeskuksen kautta sitoutunut voimakkaasti tähän kehittämistehtävään.
 
3. Yliopistokeskus sosiaalialan työssäkäyvien opiskelumahdollisuutena 

Kokkolassa tarjottavan sosiaalityön opetuksen valtakunnallisena ja koulutuspoliittisena erityisyytenä on opetuksen tarjoaminen aikuisopetuksena. Suuri osa nykyisistä perus- ja aineopintojen opiskelijoista (avoin yliopisto) ja kaikki maisteriopintojen opiskelijat (yliopistokeskus) ovat jo työelämässä sosiaalityössä, tai sitä lähellä olevissa sosiaalialan tehtävissä. Tämä asettaa opetuksen laadulle poikkeuksellisen suuret haasteet nimenomaan koskien sekä työelämärelevanttisuutta että joustavia opetusmuotoja. Toisaalta työelämässä hankittu osaaminen on vielä pitkälle käyttämätön voimavara sosiaalityön opetuksessa, johon uudella hankkeella myös halutaan paneutua (ns. aiemmin opitun tunnistaminen, jakaminen ja syventäminen)
 
4. Sosiaalityön työnantajien avoimuus ja odotukset


Sosiaalityön oppiainelähtöinen opetus voitiin käynnistää Kokkolassa pitkälti alueen työnantajien, erityisesti kuntien myötämielisyyden ja intressien johdosta (professuurin rahoitus). Useimpien opiskelijoiden kohdalla nimenomaan työnantajat (kunnat, kuntainliitot, sosiaalialan järjestöt ja yritykset) kannustavat heitä suorittamaan maisteritutkinto. Opiskeluun voidaan osin käyttää työaikaa ja työnantajien toiveena on sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusehtojen ohella saada tätä kautta uutta tutkimustietoa ja työelämän tarpeita vastaavia opinnäytetöitä. Tästä syystä sosiaalityön opetuksessa tulee varsinkin maisterivaiheessa painottua alueellinen tutkimus- ja kehittämistoiminta. Tätäkään mahdollisuutta ei ole vielä voitu systemaattisesti toteuttaa.

5. Yhteiskunnallinen tilaus: pula koulutetuista sosiaalityöntekijöistä

Sosiaalityön tehtäviin yhteiskunnassa edellytetään voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti sosiaalityön pääaineessa suoritettua ylempää yliopistotutkintoa. Tämän koulutuksen omaavista sosiaalityöntekijöistä on Suomessa kova pula ja koulutuspaikkoja ollaan lisäämässä. Sosiaalityön aikuiskoulutuksen tarve tulee pysymään vielä pitkän aikaa, koska kentällä alan töissä on runsaasti työntekijöitä, joilta ko. kelpoisuus puuttuu, ja he haluavat suorittaa sen nimenomaan aikuiskoulutuksena. Sosiaalialalla on myös runsaasti muun tutkinnon suorittaneita, jotka haluavat laajentaa osaamistaan sosiaalityöhön.

 6. Yliopistokeskusten koulutuspoliittinen rooli

Opetusministeriö on päättänyt arvioida Yliopistokeskusten toiminnan vuoden 2008 aikana ja siksi opetuksen laatuun on erityisesti panostettava. Jyväskylän Yliopiston ja OPM:n tulosneuvotteluissa on korostettu yliopiston taholta Kokkolan yliopistokeskuksen erityistehtävää aikuiskoulutuksen tarjoajana. Opetusministeriön taholta ollaan taas erityisen kiinnostuneita sosiaalialan ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintojen joustavasta yhteensovittamisesta, jossa yliopistokeskuksen merkitys on keskeinen. Kokkolan yliopistokeskuksen alkanut sosiaalityön opetus on jo aloittanut konkreettisen yhteistyön Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulun kanssa (joustavat siirtymät, yhteisopetus, yhteiset sosiaalialan kehittämis- ja tutkimushankkeet).
Jyväskylän yliopisto on päätöksessään edellyttänyt Kokkolan yliopistokeskuksen profiloituvan nimenomaan aikuiskoulutuksen opetusyksiköksi.

7. Joustavuuden vaatimukset ja uudet didaktiset mahdollisuudet BA- ja MA-tutkintovaatimuksissa

Kokkolan yliopistokeskuksen sosiaalityön opetuksessa noudatetaan Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen sosiaalityön tutkintovaatimuksia. Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa tavoitteena on muuttaa tutkintovaatimukset syksyyn 2008 mennessä vastaamaan Bologna-prosessin mukaisia BA- ja MA-tutkintoja. Sosiaalityön osalta tutkintovaatimusten uudistamisprosessi toteutetaan yhdessä yfi-laitoksen ja yliopistokeskuksen sosiaalityön opetushenkilökunnan kanssa. Yliopistokeskuksen sosiaalityön opetuksessa on etsittävä sellaisia opetuksellisia toteutuksia, jotka vastaavat joustavasti aikuisopiskelijan elämäntilannetta ja työssäkäyvän opiskelijan osaamistaustaa. Tästä syystä tutkintovaatimuksista on tarkoitus kehittää opintojaksokohtaiset didaktiset toteuttamismallit yhteisessä kehittämisprosessissa, johon osallistuu myös opiskelijoiden ja työnantajien edustajia.

Opetuksen laadun kehittämisen painopisteiden sisällöt


1. Työelämärelevanssi

Hankkeessa syvennetään Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen sosiaalityön opetuksen yhteyttä alan käytäntöihin sekä luodaan uudenlaisia koulutusinstituution ja kentän välisiä vuorovaikutuksenmuotoja. Sosiaalityön kentällä on paitsi määrällisiä, myös laadullisia toiveita sosiaalityön koulutusta kohtaan. Nyt näiden toiveiden toteutumista haittaa se, etteivät ne ole selkeästi julkilausuttuja ja jäsentyneitä.

Työantajien näkökulmaa koulutukseen kartoitetaan tutkimuksellisessa prosessissa joka pyrkii syventämään osapuolten ymmärrystä toisistaan sekä sosiaalityön koulutuksen problematiikasta koskien muun muassa yliopistolaitoksen alueellista roolia (ns. kolmas tehtävä) sekä sosiaalityön MA-tutkinnon suhteesta ammattikorkeakoulujen tarjoamaan sosionomi-koulutukseen.

Chydeniuksen sosiaalityön opetuksen työelämärelevanssia arvioidaan ensimmäisessä vaiheessa kyselylomakkeella jonka analyysin tulokset jaetaan tiivistelmänä kaikille prosessin osapuolille. Toi-sessa vaiheessa kyselylomakkeen annista järjestetään keskustelutilaisuus jonka päätelmät myös kir-jataan ylös otettavaksi huomioon opetuksen laadun kehittämisessä.

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa opiskelevien (tai Chydeniuksesta jo valmistuneiden alumnien) raati seuraa työnantajien kanssa käytävää keskusteluprosessia. Opiskelijoiden kokemukset ja heidän palautteensa on keskeinen osa Chydeniuksen sosiaalityön opetuksen kehittämistä, työskenteleväthän lähes kaikki opiskelijat sosiaalityössä tai sosiaalialalla

Näiden kahden rinnakkaisen osaprosessin tarjoamaa aineistosta tuotetaan loppuraportti ja sitä voidaan myöhemmin hyödyntää myös Chydeniuksessa tehtävissä sosiaalityön opinnäytetöissä.

2. Joustavat opetusmallit

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa on vankka asiantuntemus tieto- ja viestintätekniikkaa innovatiivisesti hyödyntävän monimuoto-opetuksen toteuttamisessa. Perustaa tälle asiantuntemukselle ovat luoneet muun muassa Chyeniuksessa ollut ESR rahoitteinen virtuaaliyliopistohanke sekä avoimen yliopiston kaikki oppiaineet läpäisevä Optima-oppimisympäristön hyödyntäminen. Optima-oppimisympäristön laajan käytön lisäksi muita vakiintuneita tai vakiintumassa olevia tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä opetuskäytäntöjä ovat muun muassa etäopetus ja verkkovideot.

Hankkeessa keskitytään nykyisten verkko-opetuskäytäntöjen kehittämiseen seuravilla osa-alueilla.

1) Kaiken luento-opetuksen vieminen verkkovideoksi (streamaus). Aikaisempiin etäopetussovelluksiin nähden streamaus on teknisesti kehittyneempi ja luotettavampi käytäntö ja lisäksi se tarjoaa opiskelijalle riippumattomuutta opetuksen aikatauluista. Verkkovideoita täydentää hyvin Optima-oppimisympäristössä jo nykyisin käynnissä oleva käytäntö jakaa opetukseen liittyvää materiaalia sekä käydä niin opetettavaan ainekseen suoraan liittyviä kuin ohjauksellisiakin verkkokeskusteluja.

2) Verkkotentti-sovelluksen kehittäminen. Verkkotentin tarkoituksena on tarjota opiskelijalle tyypillisen tenttimisen ja esseesuorituksen väliin sijoittuva opiskelumuoto. Verkkotentti tulee olemaan aikaan sidottu, ja sellaisena se korvanneen laajasti haja-asustusalueella tyypillisen yleisten tenttien suorittamisen muissa oppilaitoksissa. Sovellusta kehitetään yhdessä Chydeniuksen avoimen yliopiston kanssa.

3) Essee- ja lukupiiripajan käyttöönotto. Kehitetään olemassa olevia Optima-oppimisympäristön työkaluja hyödyntävä verkko-opetuksen sovellus jossa opiskelijat voivat pienissä ryhmissä opiskella kirjallisuutta ja dokumentoida omaa työskentelyään. Pajaa käytetään sekä kokonaisten kirjatentti-tyyppisten opintojaksojen suorittamiseen sekä kontaktiopetuksen oheiskirjallisuuden opiskelemiseen.

4) Verkkoseminaari-sovelluksen kehittäminen
. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa on pitkä kokemus Optima-oppimisympäristön hyödyntämiseen serminaarityöskentelyn apuna. Optimaa käytetään niin materiaalin ja ohjeiden jakamiseen, aikataulujen suunnitteluun kuin myös kokemusten jakamiseen. Tässä sovelluksessa kehitetään opiskelijoiden mahdollisuuksia kommentoida toistensa töitä ja antaa palautetta toisilleen. Sovellukseen kuuluu myös mahdollisuus tuottaa opintojaksoille keskeistä materiaali prosessikirjoituksena, työssä olevien aikuisopiskelijoiden ammattitaitoa ja kokemuksia hyödyntäen.

Alustava aikataulu

Joulukuu 2007
Työelämän edustajien ja opiskelijoiden edustajien nimeäminen kehittämisprosessiin

Tammi-helmikuu 2008
Työnantajien näkökulmien kartoitus (kyselylomake ja keskustelutilaisuus)
Opiskelijoiden opintokokemusten kartoitus (opiskelijaraati)
Käynnistetään verkko-opetuksen kehittäminen
Käynnistetään sosiaalityön aikuiskoulukseen suuntautuvan ERASMUS-verkoston partnerietsintä
 
Helmi – huhtikuu 2008
Tutkintovaatimusten uudistusprosessin rinnalla kulkeva, opintojaksokohtainen didaktisten sovellusten laatiminen (etäopiskelu, virtuaali- ja digitaaliteknologia, panostaminen kontaktiopetuksen laatuun, kontaktiopetuksen erityinen vuorovaikutuksellinen ja sosiaalinen merkitys työelämässä mukana oleville)

Huhti – toukokuu 2008
Sosiaalityön käytännön opetuksen ja projektiopetuksen kurssien vaatiman yhteistyöverkoston solmiminen ja yhteyshenkilöiden kouluttaminen (keskustelu tutkintovaatimusten uudistusten merkityksestä käytännön opetuksessa sekä didaktisten painopisteiden sopiminen kentän ja sosiaalityön opetuksen välillä)
ERASMUS-verkoston potentiaalisten partnereiden tapaaminen

Kesäkuu 2008
Uusien opetusmenetelmien viimeistely ja raportointi

Syyskuu 2008
Uusien opetusmenetelmien didaktisten sovellusten ottaminen käyttöön
Didaktisoidun opetusohjelman julkaiseminen netissä sekä vastaavan, teoreettisesti syvennetyn
kirjasen julkaiseminen
ERASMUS-verkoston hakemuksen valmistelu

Jaa |