Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Suunnittelu

tekijä: mervi_ahonen — Viimeisin muutos maanantai 17. tammikuuta 2011, 16.27

Kandidaatti- ja maisterikoulutus

Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtava luokanopettajien aikuiskoulutus sekä tohtorikoulutus perustuu valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista 794/2004 ja kasvatustieteiden tiedekunnan koulutukselle hyväksymään opetussuunnitelmaan. Toimintaa linjaavat Jyväskylän yliopiston laatupolitiikan ja Jyväskylän yliopiston elinikäisen oppimisen strategiaan kirjoitetut periaatteet ja linjaukset, Kasvatustieteiden tiedekunnan strategia, Kokkolan yliopistokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma ja tuloskortti sekä Jyväskylän yliopiston ja kasvatustieteiden tiedekunnan laatukäsikirjat.

Luokanopettajien aikuiskoulutuksen toiminta-ajatuksena on kehittää laaja-alaista opettajankoulutusta joustavissa oppimisympäristöissä. Koulutus on aikuiskoulutusta, jossa elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti otetaan huomioon sekä opiskelijan yksilölliset että muuttuvan yhteiskunnan tarpeet. Koulutus on suunnattu erityisesti avoimen yliopiston väylää hyödyntäville, alaa vaihtaville sekä opetus- ja kasvatusalalla uudelleen suuntautuville.

Koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana ovat Kokkolan yliopistokeskuksen arvot: yliopistollisuus, tasa-arvoisuus, innovatiivisuus, yhteisöllisyys ja opiskelijalähtöisyys.

 

suunnittelu

Koulutuksen suunnittelun lähtökohtana on vuosittain yliopistokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma, ja suunnittelun välineenä käytetään kasvatustieteen yksikön tuloskorttia, jossa kuvataan toiminnan tavoitteet, menetystekijät, avainmittarit ja toimintasuunnitelma. Yksikön toiminnan suunnittelua jäsentää myös opettajankoulutuksen vuosikello, joka rytmittyy yliopistokeskuksen TTS-prosessiin. Siihen liittyen yksikössä järjestetään vuosittain henkilöstölle 3-4 kehittämispäivää. Yksikönjohtaja vastaa yhdessä professorin kanssa luokanopettajakoulutuksen strategisesta suunnittelusta ja opetussuunnitelmatyöstä.

Koulutuksen akateemiset ja ammatilliset tavoitteet on kuvattu Luokanopettajien aikuiskoulutuksen opetussuunnitelmassa. Koulutuksen suunnittelun aikuispedagogisina periaatteina ovat oppimisympäristön avoimuus ja opiskelijalähtöisyys, aikuisopiskelijoiden osaamisen ja elämänkokemuksen arvostaminen ja hyödyntäminen koulutuksessa, kasvatuksen käytännön ja teorian lähentäminen, koulutuksen ja työelämän yhteyden vahvistaminen sekä kriittisen ja rakentavan ammatillisen yhteisöllisyyden kehittäminen. Nämä periaatteet esitetään ja niitä avataan opetussuunnitelmassa ja Opetuksen laatu -portfoliossa (-> Hallinto -> Opetuksen laatu -> Opetuksen laatu -portfolio -> Luokanopettajien aikuiskoulutus).

Operatiivinen vastuu opintojaksoa laajempien opintokokonaisuuksien tai hallinto- ja kehittämistehtävien suunnittelusta on prosessista riippuen vastuuopettajilla (Ohjauskartta) tai eri työryhmien puheenjohtajilla. Työryhmät ja niiden tehtävät työnjakoineen on kuvattu Työryhmätyöskentelydokumenteissa. Yksittäisen opintojakson opettaja vastaa opetussuunnitelman pohjalta suunnittelutyöstä omassa opintojaksossaan.

 

Työelämäyhteydet ja –tavoitteet

Käytännössä aikuisopiskelijoiden aikaisemmat koulutus- ja työkokemustaustat luovat elävän työelämäyhteyden. Kaikilta koulutukseen hakevilta edellytetään opettajakokemusta. Opettajankoulutukset työelämäyhteyksiä linjaavat opettajan työtä koskevat tutkimukset, opetusministeriön suositukset, yhteistyö opettajien täydennyskoulutuksen kanssa ja yhteys kentällä toimiviin opettajiin. Työelämätavoitteet nousevat edellisten keinojen pohjalta. Opettajilta vaaditaan korkeatasoista ja monipuolista ammatillista asiantuntijaosaamista. Ammatillisia tavoitteita kuvataan opetussuunnitelmassa ja niitä tarkistetaan aina opetussuunnitelmasyklin aikana. Työnantajien ja alumnien palautetta kerätään ja hyödynnetään opetussuunnitelmaprosessissa kahden vuoden välein. Työelämäyhteyksiin liittyviä hyviä käytänteitä on kuvattu Opetuksen laatu -portfoliossa (-> Hallinto -> Opetuksen laatu -> Opetuksen laatu -portfolio -> Luokanopettajien aikuiskoulutus).


Opiskelijavalinta ja opiskelijoiden rekrytointi

Kasvatustieteiden tiedekunta hyväksyy vuosittain luokanopettajien aikuiskoulutuksen opiskelijavalinnan perusteet. Tiedekunnan nimeämä opiskelijavalintatoimikunta toimittaa valinnan. Hakija saa tietoa opiskelijavalinnasta www-sivuilta, painetusta esitteestä ja henkilökohtaisesti amanuenssilta ja kurssisihteereiltä. (Ohjauskartta. Opiskelijavalinnan prosessimallinnus.)


Kaksiportainen tutkintorakenne: OPS kuvaus

Luokanopettajien aikuiskoulutuksen tutkintorakenne noudattaa Valtioneuvoston asetusta yliopistojen tutkinnoista 794/2004. Luokanopettajan kelpoisuus edellyttää maisterin tutkintoa. Luokanopettajien aikuiskoulutukseen valitaan opiskelijat suorittamaan sekä kasvatustieteen kandidaatin että kasvatustieteen maisterin tutkintoa tai vain maisterin tutkintoa, mikäli kandidaatin tutkinto on aiemmin suoritettu. Pääaineena on kasvatustiede. Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja maisterin tutkinnon 120 opintopistettä. Suoritettaviin tutkintoihin luetaan hyväksi soveltuvin osin opiskelijoiden aiempia yliopisto-opintoja.


Peruskoulutuksen opetussuunnitelmaprosessi

Luokanopettajien aikuiskoulutuksen opetussuunnitelma on kaksivuotinen. Opetussuunnitelmaprosessin yhteydessä otetaan huomioon opetusministeriön valtakunnalliset opettajankoulutuksen linjaukset sekä kasvatustieteiden tiedekunnan strategia. Opetuksen kehittämisryhmä kerää opetussuunnitelmatyön yhteydessä työelämäpalautetta.

Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat

Koulutuksessa jokainen opiskelija laatii yhteistyössä erikseen sovittavan henkilökunnan jäsenen kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa Hops-ohjeen pohjalta. Suunnitelma laaditaan sähköisenä Korppi-ohjelmalla, jonka käyttöön opiskelijat koulutetaan opintojen alussa. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisen kautta opiskelija saa kokonaiskuvan opinnoistaan, opetussuunnitelmasta ja tutkintorakenteesta. Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa otetaan huomioon opiskelijan aiemmat yliopisto-opinnot, työkokemus ja niihin perustuva osaaminen. Suunnitelma helpottaa opintojen etenemistä ja sen seuraamista. Opiskelija pohtii prosessin yhteydessä tavoitteitaan ja sivuainevalintojaan. Kun tutkintorakenne on opiskelijalle opintosuunnitelmaa tehdessä tullut tutuksi, opiskelija voi paremmin toteuttaa omia tavoitteitaan opiskelussa.

Yhteistyöverkostojen hoitaminen

Koulutuksessa toimii 12 päätoimista opettajaa. Muu opetus hoidetaan vakiintuneen tuntiopettajajoukon voimin (n. 30 opettajaa). Opettajankouluttajat rekrytoidaan eri yliopistoista, ensisijaisesti Jyväskylän yliopistosta. Yksikönjohtaja tai opintokokonaisuuden vastuuopettaja vastaa uusien tuntiopettajien rekrytoinnista ja perehdyttämisestä.

Opetusharjoittelusta noin puolet toteutetaan Kokkolan kaupungin eri kouluilla, joissa toimii noin 30 luokanopettajaa opiskelijoiden ohjaajina. Harjoittelun ohjaajat osallistuvat vuosittain luokanopettajien aikuiskoulutuksen järjestämään ohjaajakoulutukseen ja harjoittelujen yhteydessä ko. harjoittelun perehdyttämis- ja arviointitilaisuuksiin. Kokkolan yliopistokeskuksella, Kokkolan kaupungilla ja Torkinmäen koululla on erillinen yhteistyösopimus harjoittelun järjestämisestä. Harjoittelujakson vastuuopettajat vastaavat yhteistyöverkoston perehdyttämisestä, tiedottamisesta ja arviointitiedon keräämisestä. Opetusharjoittelun kehittämisryhmän puheenjohtaja vastaa ohjaajakoulutuksen organisoinnista ja yksikönjohtaja yhteistyösopimuksiin liittyvistä kysymyksistä.

Opiskelijoiden osallistuminen suunnitteluun

Opiskelijoiden osallistumista koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen tuetaan organisatorisin keinoin. Opiskelijat ovat mukana yksikön keskeisissä työryhmissä. Yksikön johtajan vetämissä, työjärjestykseen merkityissä säännöllisissä, noin kerran kuussa järjestettävissä opintojen ohjaustilaisuuksissa käsitellään ajankohtaisia opintojen suunnitteluun liittyviä teemoja. Opiskelijoilla on mahdollisuus kysyä, ottaa kantaa ja antaa palautetta. Opintokokonaisuuksien ja -jaksojen sisällä tarjotaan valinnaisuutta sisältöjen ja suoritustapojen suhteen. Opiskelijoilla on Opelix-verkkoympäristössä aloite- ja palautekanava, joka edistää vuorovaikutteista opiskelun suunnittelua.

Jaa |