Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Arviointi

tekijä: nielmapu — Viimeisin muutos maanantai 17. tammikuuta 2011, 16.29

Oppimis- ja opetusprosessin arviointi

 

Oppimista arvioidaan koulutuksen järjestä­jän toimesta palaute­lomakkeella, kouluttajan toimesta suulli­sesti tai kirjallisesti, koulutukseen osallis­tuneen toimesta ref­lektoivana itsear­vi­ointina sekä arviointina organisaation (koulutuksen maksajan /tilaajan) toimesta. Opiskelijoiden koulutusta koskeva palaute tuo arvokasta tietoa ja sitä kerätään viimeistään koulutuksen päättyessä arviointilomakkein ja suoraan, pää­sääntöisesti sähköisessä muodossa. Arvioinnin toteutustapoja kuvataan Koulutus­suunnittelun käsikir­jassa (Arviointi, Raportointi) sekä Opetuksen laatu –portfoliossa (Tenttijärjestelmä ja oppimisen arvi­ointi, Suoritusten arviointikriteerit).

Täydennyskoulutuksen op­pimistulokset eriävät pe­rusopetuksen vas­taavista. Oppimistulok­sina saatta­vat olla esimer­kiksi vahvis­tunut käsitys omista aikaisemmista toimintamalleista tai täy­sin uusien työhön liitty­vien in­novaa­tioiden luo­minen kou­lu­tusproses­sin aikana.

 

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yliopisto välittää osaamista yhteiskuntaan tutkimus- ja peruskoulutustehtäviensä lisäksi täydennys­koulutuk­sen kautta. Yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta puhuttaessa painotetaan vuorovaikutuksen li­säämistä yliopiston ja ympäröivän yhteiskunnan välillä, jotta työelämän tarpeet osataan ottaa huomi­oon. Yli­opiston odotetaan reagoivan nopeasti ympäristöstä välittyviin tarpeisiin ja haasteisiin. Täyden­nyskou­lutukselle tämä on luontevaa ja mahdollista tutkinto­koulutusta joustavammin. Yliopistokeskuksen laatukäsikirjan Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen osuudessa kuvataan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen lähtökohtia ja periaatteita yliopistokeskuksen näkökulmasta tarkasteltuna.

Täydennyskoulutuksessa op­pimista arvioidaan sen vai­kuttavuuden kautta. Vaikutusten arviointi on haas­teellista, koska vaikutukset ilmenevät pääsääntöisesti aina vii­veellä. Koulutuksen vaikuttavuus tulee ilmi yleensä koulutuksen jälkeen, joten sitä pitäisi pystyä tutkimaan jälkikäteen ja nimenomaan itse työpaikalla tai yrityksessä. Täydennyskoulutuksen eri­tyispiirteenä voidaan pitää kysy­mystä siitä kuka arvioi oppimistu­loksia eri­tyisesti lyhytkestoisissa koulutuk­sissa. Aikuis­koulutuksessa pai­notetaan reflektointia ja itseohjautu­vuutta, mutta koulutuksen järjestäjän ja koulutuk­sen tilaajan tulee myös ottaa vastuuta kou­lu­tukseen osallistujan yk­silölli­sestä oppimisesta.  

Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi on haas­teellista, koska siinä on usein kyse laadullisista muutok­sista, joiden arviointi on määrällisiä vaikutuksia haastavampaa. Laadulliset vaikutukset näkyvät muutoksena koulu­tuksiin osallis­tuneiden tiedoissa, taidoissa, asenteissa ja näke­myksissä sekä heidän työyhteisöissään ta­pahtuvina organisaatiokulttuurisina muutoksina. Laadullisia vaikutuksia arvioidaan koulutuksen aikana pääsääntöisesti kyselylomakkeilla sekä koulutuksen päättymisen jälkeen tehtävillä vaikuttavuusarvioin­neilla (Opetuksen laatu –portfolio, Tenttijärjestelmä ja oppimisen arviointi).

Yleisesti tavoiteltavia määrällisiä tuloksia esimerkiksi yritysten täydennyskoulutuksessa ovat tuottavuuden ja taloudellisuuden paraneminen tai liikevaihdon, markkinaosuuden ja kilpailukyvyn kasvu.  Määrällisiä vaikutuksia voidaan tar­kastella myös mm. täydennyskoulutukseen osallistuneiden määrällä (Kokkolan yliopistokeskuksen toimintakertomus, KOTA –tietokanta, Yliopistojen täydennyskoulutus -verkkopalvelu),  ja erilaisten yritysten ja muiden organisaatioiden taloutta kuvaavien tunnuslukujen avulla.

 

Asiakirjat:

Laki yliopistolain muuttamisesta

Täydennyskoulutuksen Opetuksen laatu – Portfolio

Yhteiskunnallinen palvelutehtävä Jyväskylän yliopistossa. Mitä se on ja miten sitä mitataan?

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen toimintakertomus

Opetusministeriö, Kota- tietokanta

Yliopistojen täydennyskoulutus -verkkopalvelu: Yliopistojen täydennyskoulutukseen osallistuneiden määrä

Jaa |