Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Opiskelijoita on moneksi

tekijä: andkurten — Viimeisin muutos maanantai 16. helmikuuta 2015, 14.31

Avoin yliopisto on avoin kaikille, ja luennolla viihtyvätkin metsuri ja lääkäri vierekkäisillä tuoleilla. Siitä huolimatta tilastoista piirtyy kuva tyypillisestä avoimen yliopiston opiskelijasta.

Keskiverto opiskelija Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen avoimessa yliopistossa on 30-39 –vuotias nainen, jonka äidinkieli on suomi ja joka on suorittanut ylioppilastutkinnon, mutta jolla ei ole keskiasteen ammatillista koulutusta. Sen sijaan muita korkeakouluopintoja tai ammattikorkeakoulututkinto on takanaan suurella osalla opiskelijoita. Muutama tohtorikin on hankkinut lisäosaamista avoimesta yliopistosta.

Naisten osuus opiskelijoista on peräti 80 prosenttia. Koko maan luvut kertovat, että naiset ovat yhtä suuri enemmistö avoimen yliopiston opiskelijoista muuallakin Suomessa.

Vajaa kolmannes opiskelijoista on samaan aikaan kirjoilla jossain muussakin oppilaitoksessa kuten yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.

Opiskelijoiden yleisin kotipaikkakunta on Kokkola. Muita maantieteellisiä keskittymiä on esimerkiksi Vaasassa ja Oulussa. Voi arvata, että yliopistopaikkakunnilla jonkinlainen joukko opiskelijoita hakee tutkintoon sopivan sivuaineen avoimesta yliopistosta Kokkolasta laajan etä- ja verkko-opintotarjonnan vuoksi. Vaasalaisille on tarjottu myös omia tutorryhmiä kasvatustieteessä ja sosiaalityössä.

Pienellä mielenkiintoisella laskelmalla selviää, että asukaslukuun suhteutettuna kokkolalaisten aktiivisuus Kokkolan yliopistokeskuksen avoimen yliopiston opintojen käyttäjinä on suurinta. Hyviin lukemiin pääsevät myös Kaustinen, Kannus ja Ylivieska. Vaasa on samalla tasolla kuin pienet keskipohjalaiskunnat. Oulussa yliopistokeskus vetää puoleensa vain mitättömän pienen osuuden asukkaista.

Ammatteja opiskelijoilla löytyy laidasta laitaan – yleisin ilmoitettu ammatti on kuitenkin opiskelija. Kasvatus- ja sosiaalialan työntekijöitä jatkamassa opintojaan ylempään tutkintoon tai täydentämässä osaamistaan opiskelee paljon avoimessa yliopistossa. Kasvatus- ja sosiaalialan opinnot ovat myös opintotarjonnassa suosituimpia.

Opinnot antavat haastetta

Avoimen yliopiston opiskelija Jaana Kaipainen miettii kysymystä, miksi erityisesti naiset kansoittavat avoimen yliopiston, mutta ei keksi selitystä. Hän kertoo pitävänsä opiskelussa siitä, että saa haastaa itsensä ja kehittää itseään.

Jaana Kaipainen on valmistunut insinööriksi Rovaniemen ammattikorkeakoulusta. Kasvatustieteen opinnot avoimessa yliopistossa hän aloitti jo insinöörin tutkinnon ohessa. Viime vuosina hän on opiskellut ahkerammin ja kerryttänyt tietämystään kasvatustieteen lisäksi erityispedagogiikan ja psykologian opinnoilla. Hän on suorittanut myös kieli- ja viestintäopinnot yliopiston väylähakua varten.

- Aluksi halusin vain kehittää itseäni, mutta nyt koen, että tekniikan ja kasvatusalan opintojen yhdistelmästä on hyötyä työelämässä. Jäin vähän aikaa sitten työttömäksi laatupäällikön tehtävästä, jossa olin viisi vuotta, ja monipuolisempien opintojen ansiosta pystyn hakemaan laajemmin työtä.

Sen lisäksi, että Kaipainen vastaa iältään, sukupuoleltaan ja muilta taustoiltaan hyvin tyypillistä avoimen yliopiston opiskelijaa, hän edustaa myös jatkuvasti vahvistuvaa suuntausta opinnoissa: tutkintotavoitteisuutta. Hänen tavoitteenaan on suorittaa maisterin tutkinto aikuiskasvatustieteessä.

- Väylähaku on meneillään juuri nyt. Olen saanut kokoon kaikki opinnot, jotka on mahdollista suorittaa avoimessa yliopistossa. Maisterin tutkinnosta puuttuu vielä 108 opintopistettä.

Toisiaan täydentävät alat

Kasvatustieteet ja tekniikka ovat hyvin erityyppisiä oppiaineita. Jaana Kaipainen naureskelee, että ainakin kasvatusalalla on paljon vähemmän matematiikkaa ja fysiikkaa.

- Kasvatustieteessä pystyy käyttämään enemmän myös maalaisjärkeä. Alat täydentävät hyvin toisiaan. Tekniikassa tulee opittua järjestelmällinen toimintatapa.

Kysyttäessä erityisen kiinnostavista oppisisällöistä Kaipainen muistaa psykologian opinnoista kehityspsykologian, jossa käytiin ryhmätyönä läpi ihmisen elämänkaarta.

- Siitä sai omaakin elämää koskevia oivalluksia.

Vaikka Jaana Kaipainen sijoittuisi edelleen samantyyppiseen työhön, jota hän on tehnyt laatupäällikkönä, hän uskoo saaneensa hyödyllistä oppia kasvatustieteestä. Laatujärjestelmien kehittämiseen sisältyy myös muiden kouluttamista, joten aikuisen oppimistapojen ymmärtämisestä on apua.

Jaa |
Pikalinkit

Ilmoittautuminen opintoihin

Opintotarjonta

Optima

Proma -opintojärjestelmä

Löydä meidät facebookista!

Facebook

Opiskelijalle

Opiskelijaportaali