Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Maaseudun asukkaat kantavat huolta ja vastuuta lähipalveluista

tekijä: Päivi Vuorio Viimeisin muutos perjantai 11. marraskuuta 2011, 09.00
Tutkimus kansalaisosallistumisesta maaseudun hyvinvointipalveluissa ilmestynyt

Kun sosiaali- ja terveyspalvelut keskittyvät yhä suurempiin yksiköihin ja etääntyvät paikallistasolta, kansalaiset tulevat syrjäytetyksi palvelujaan koskevasta päätöksenteosta ja osallistumisesta. Vastavetona tälle Suomessakin on ryhdytty kehittämään maaseudun hyvinvointipalveluja kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta. Tätä koskevan kartoitusvaiheen raportti on nyt ilmestynyt.

Tutkimus- ja kehittämishankkeen (KAMPA-hanke) kartoitusvaihe toteutettiin Jyväskylän yliopistossa, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa vuosina 2009–2011. Siihen osallistuivat Kokkola ja Kruunupyy, Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue, yhteistoiminta-alue JYTA, Kallion yhteistoiminta-alue, Rautalampi, Raahe, Tornio ja Itä-Lapin kunnat.

Tutkimusaineisto on koottu pääosin paikkakunnilla pidetyistä kansalaisfoorumin kaltaisista työkokouksista. Kansalaisilta, päättäjiltä ja viranomaisilta kysyttiin, millaisia tarpeita ja mahdollisuuksia he tunnistavat paikallistasolla kansalaislähtöisemmälle hyvinvointipalvelujen kehittämiselle ja mitä toimintoja on mahdollista tuottaa paikallisyhteisöissä.

Vastaukset kohdistuvat kolmelle palvelujen ulottuvuudelle. Ensinnäkin on kysymys palvelujen demokraattisesta hallinnasta, jossa kansalaiset haluavat enemmän suoraa vuorovaikutusta, mahdollisuuksia vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Toiseksi koko palvelujärjestelmän läpäiseväksi toiminta-ajatukseksi halutaan johdonmukaisesti kansalaislähtöisyyttä. Lisäksi kansalaiset haluavat itse osallistua ja vaikuttaa palvelujen tuottamiseen monin eri tavoin. Näistä kaikkien alueiden yhteisistä tavoitteista laadittiin hankkeessa kullekin alueelle omat konkreettiset kehittämiskohteet, joita voidaan soveltaa palvelujen kehittämisessä alueilla.

Demokraattisen hallintaa koskevat puutteet ja kehittämistarpeet ilmenivät tutkimuksessa haluna nan kehittää kuntalaisten ja kunnan sosiaali- ja terveyspalveluorganisaation välistä vuorovaikutusta ja ajantasaista tiedottamista. Erityisesti toivotaan kylien, kuntien ja yhteistoiminta-alueen keskinäistä vuoropuhelua ja tiedotusta.  Kuntalaisten ja palveluja käyttävien asiakkaiden osallisuutta palveluissa halutaan lisätä niin, että heidän tarpeensa ja voimavaransa olisivat kyläkunnittain jo palvelujen suunnittelussa lähtökohtana.  Uusissa kuntayhtymissä vaaditaan uudenlaisia kansalaislähtöisiä keskustelukäytänteitä sosiaalipalvelujen tuottamisesta.  Halutaan luoda myös eri-ikäisten kuntalaisten sekä sosiaali- ja terveyspalveluista päättävien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä.  Kaikenkaikkiaan palveluja halutaan turvata ja kehittää tiivistämällä kunnan, kolmannen sektorin, paikallisten yrittäjien ja kansalaisten välistä yhteistyötä.

Maaseudulla on myös vahvaa kiinnostusta ja valmiuksia yhteisöllisten palvelujentuottamismallien kehittämiseen erityisesti vanhuspalveluissa ja lasten päivähoidossa. Vanhusten ja lapsiperheiden koti- tukipalveluihin ideoitiin mutkattomia ja  kokonaisvaltaisia palvelukokonaisuuksia palvelujen tarvitsijoiden näkökulmasta. Ylipäänsä painopistettä halutaan siirtää ennaltaehkäiseviin toimiin, joista esimerkkinä ovat vanhusten vertaistuki- ja päiväkeskustoiminnan kehittäminen. Kyläkouluihin ja kylätaloihin halutaan kytkeä erilaisia palveluja ja yhteisöllisiä toimintoja ja muutenkin kehittää läipalveluja uudelta sektorirajat ylittävältä alueelliselta pohjalta. Varsinkin harvaanasutuilla alueilla tavoitteena on myös luoda liikkuvia palveluja.  Myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista asiakaslähtöisessä työskentelyssä toivotaan parannettavan.

Tuloksia sovelletaan kansallisesta sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisohjelmasta (KASTE) rahoitettavassa jatkohankkeessa. Jatkohankkeessa ovat mukana Kokkola ja Kruunupyy sekä JYTAn ja Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueet. Raporttia voi tilata ilmaiseksi Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta ja se on luettavissa myös internetistä www.chydenius.fi/kampa. Raportti on julkaistu Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisusarjassa.  Kirjoittajina ovat professori Aila-Leena Matthies ja projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki.

Jaa |
kuuluu seuraaviin kategorioihin:
Universitas Chydenius

UC1_2014