Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja Centria-ammattikorkeakoulu: tärkeintä on osaaminen

tekijä: Päivi Vuorio Viimeisin muutos perjantai 25. huhtikuuta 2014, 09.51

Suomalainen yhteiskunta, elinkeinoelämä ja julkinen sektori elävät murrosvaihetta. Maapalloistuminen ja siirtyminen digitalouteen muuttavat yhteiskuntaa, liiketoiminnan ansaintalogiikkaa, työelämän osaamistarpeita ja ammattirakenteita. Tieto on uudella tavalla kaikkien saatavilla, ja samalla kilpailu osaavasta työvoimasta, osaajista ja resursseista kiristyy. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnalta odotetaan yhä enemmän vaikuttavuutta, profiloitumista, kansainvälisyyttä sekä koulutuksen nopeutta ja joustavuutta. Kaikkien ei ole taloudellisesti järkevää, tai ylipäätään mahdollista, tehdä kaikkea. Korkeakoulujen profiloitumisen tulee pohjautua strategiseen, kaikkia osapuolia hyödyntävään, tulokselliseen yhteistyöhön ja työnjakoon.

Valtakunnallisessa ja eurooppalaisessa korkeakoulupoliittisessa keskustelussa on esitetty erilaisia malleja, joilla sovittaa yhteen niukkenevat resurssit sekä koulutuksen laatu, työelämävastaavuus ja toiminnan tieteelliset vaatimukset. On esitetty mahdollisuutta rakentaa Suomeen laaja kirjo erityyppisiä korkeakouluja, joista toisessa ääripäässä ovat vahvat ammattikorkeakoulut, toisessa päässä puhtaasti tieteelliset yliopistot. Toinen esitys korostaa tieteellisen tutkimuksen keskittämistä muutamiin huippuyliopistoihin, täydennettynä suurella joukolla korkeakouluja, jotka tuottavat alempia korkeakoulututkintoja. Esityksissä on puolensa, mutta erityisesti alueellisesta näkökulmasta myös isot rajoitteensa.

Kahdesta pilarista muodostuva korkeakoulujärjestelmä, duaalimalli, on kahden vuosikymmenen ajan palvellut hyvin suomalaisen yhteiskunnan tarpeita. Nyt duaalimallin rakennetta arvioidaan valtakunnallisesti ja etsitään tapoja, joiden avulla korkeakoulujärjestelmää voidaan kehittää kokonaisuutena. Tutkintoaikoja tulee nopeuttaa ja työelämän kohdennettu osaaminen varmistaa. Tutkintorakenteita kehitettäessä on huolehdittava ennen kaikkea koulutuksen ja tutkintojen selkeydestä, jotta niillä on arvo opiskelijalle itselleen. Myös koulutuksen valtakunnalliset rahoitusmallit vaativat kehittämistä, esimerkiksi tutkintojen osien toteuttamiseksi kannattavasti.

Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on eri puolilla maata monia yhteistyömalleja, joilla sektoreiden välisiä raja-aitoja on myönteisellä tavalla rikottu. Tiedeyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusta ja lainsäädännölliset lähtökohdat ovat edelleen kummallakin omansa. Rakenteiden sijaan keskustelun ydin tulee olla korkeakoulutoiminnan vaikuttavuudessa ja alueiden kehittymisessä. Korkeakouluilla, profiilista riippumatta, tulee jatkossakin olla koulutustehtävän lisäksi yhteiskuntaa uudistavaa tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoimintaa koko Suomen tasapuolisen kehityksen turvaamiseksi. Koulutuksen tarjoaminen kaikilla tutkintoasteilla on oleellista, vain näin koulutusorganisaatiot voivat tukea muutoksen toteutumista yhteiskunnan kaikilla tasoilla.

Korkeakoulujen aktiivisen panoksen kanavoitumista koko kansantalouteen tulee edelleen vahvistaa ja sitä kautta luoda uutta osaamisperusteista kasvua. Yliopistokeskuspaikkakunnilla on tässä kehityksessä merkittävä rooli. Yliopistokeskuksissa usean yliopiston toimintaa on koottu yhteiselle alustalle. Toiminnassa ovat mukana liki kaikki Suomen tiedeyliopistot. Emoyliopistojen vahva läsnäolo yliopistokeskuspaikkakunnilla varmistaa syvällisen tiedepohjan riittävän monella koulutus- ja tutkimusalalla, laajat tutkimusverkostot ja myös tieteellisten jatko-opintojen mahdollisuudet alueellisen koulutus- ja tutkimustoiminnan tukena. Yliopistokeskukset tuovat lisäarvoa myös emoyliopistoille tiiviin elinkeinoyhteistyönsä ja aikuiskoulutusprofiiliensa avulla.

Yliopistokeskuspaikkakunnat ja niitä ympäröivät alueet kehittyvät vauhdilla usean yliopiston, ammattikorkeakoulun, sektoritutkimuslaitosten, kehitysyhtiöiden, aluekehittäjien ja yritysten yhteisiksi kehitysympäristöiksi. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Centria-ammattikorkeakoulu, Teknologiakeskus KETEK ja yritykset ovat yhteistyössä luoneet merkittävän kemian alan opetus- ja tutkimuskeskittymän sekä toimintainfrastruktuurin, mukana mm. eurooppalaisittain ainutlaatuinen akkumateriaalien tutkimuslaboratorio. Soveltavan kemian tutkimusryhmässä Kokkolan kampuksella työskentelee 30–35 henkilöä Oulun ja Jyväskylän yliopistoista, Centria-ammattikorkeakoulusta ja teollisuudesta. Yhteistyö mm. alueella toimivien Geologian tutkimuskeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen sekä kansainvälisten kumppanien kanssa on merkittävää.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käydyissä keskusteluissa on tunnistettu ammattikorkeakoulujen ja yliopistokeskusten yhteistyöstä useita, laajemminkin hyödynnettäviä hyviä käytänteitä. Omalla toiminta-alueellamme on mm. joustavat koulutusväylät toiseen asteen ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakoulututkintoihin, maisteritutkintoihin ja tieteellisiin jatko-opintoihin saakka. Esimerkiksi tietotekniikassa AMK-tutkinto käy suoraan pohjaksi yliopistokeskuksen maisteriopintoihin. Näitä malleja kehitetään jatkuvasti yhä pidemmälle, uudenlaisia opetusmenetelmiä, teknologiaa ja kumppanuuksia hyödyntäen. Elinkeinoelämä rekrytoi yhä enemmän myös tutkijakoulutuksen saaneita, ja tieteellisten jatko-opintojen mahdollisuus alueella on yhä tärkeämpää.

Alueellamme on tehty kauaskantoisia ratkaisuja ja rakennettu osaamista pitkäjänteisesti yhteisesti valituille osaamiskärjille. Vaikutukset näkyvät väestön koulutustason kasvussa, työllisyysasteessa, yritysten halukkuudessa investoida alueille sekä nuoren ja koulutetun väestön tulomuutossa alueelle. Yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu haluavat jatkossakin kehittää alueellisesti omaleimaista osaamista, yhteistyössä alueen toimijoiden ja vahvojen verkostojensa kanssa.

25.4.2014

Tanja Risikko
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Pekka Hulkko
Centria-ammattikorkeakoulu

Jaa |
Universitas Chydenius

UC1_2014