Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Leader-toiminnan asemaa tulisi vahvistaa

tekijä: paivi_vuorio — Viimeisin muutos torstai 24. helmikuuta 2011, 16.22
Tiedote 6.2.2009

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen yhteiskuntatutkimuksen tiimi – tutkijat Olli Rosenqvist ja Jouni Kaipainen sekä professori Kari Ilmonen – on arvioinut Pirityiset ry:n ja Rieska-Leader ry:n EU-ohjelmakaudella 2000–2006 rahoittamien Leader-hankkeiden alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Kaustisen, Kokkolan ja Ylivieskan seutukuntien paikalliset toimintaryhmät sekä muut aluekehitystoimijat, yritykset, hanketoteuttajat, kunnat ja hankkeiden rahoittajat.

Vaikuttavuusarviointi antaa alueen päättäjille ja muille toimijoille tietoa ohjelmaperustei-seen kehittämistoimintaan osoitettujen panostusten vaikutuksista. Arviointi hyödyttää ohjelmakauden 2007–2013 hanketoiminnan toteuttamista ja seurantaa siten, että hanketoiminnan strateginen suunnittelu tulee entistä tarkemmaksi ja hankkeiden sisällöllinen laatu paranee.

Tutkimuksessa arvioidaan sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen hyvinvoinnin ke-hittymistä valituilla hanketoiminnan teema-aloilla, joita ovat (1) kulttuuri, (2) liikunta ja ulkoilu, (3) sosiaali- ja terveyspalvelut ja (4) matkailu. Lisäksi analysoidaan yleisten Leader-toimintaperiaatteiden toteutumista. Leader-toiminnan periaatteita ovat (1) alhaalta ylös –periaate, (2) paikallinen kumppanuus, (3) integroiva sektorien välinen toiminta, (4) alueperustaisuus, (5) alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä (6) innovatiivisuus ja pilottiluonteisuus.

Hanketoiminnan vaikutuksia on tarkasteltava suhteessa toimintaryhmien strategisiin valintoihin ja toimintaryhmien asemoitumiseen aluekehittämisen kentällä. Toimintaryhmien rahoituksella toteutettava hanketoiminta on sisällöiltään monipuolista. Toimintaryhmien välillä on havaittavissa painotuseroa siinä mielessä, että Pirityiset panostaa melko tasapainoisesti sosiaalisen hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän kehittämiseen, kun taas Rieska-Leader suuntaa hanketoimintaansa hieman enemmässä määrin elinkeinotoiminnan kuin sosiaalisen hyvinvoinnin kehittämiseen.

Aluekehittämisen kentällä Leader-toiminta on poikkeuksellista ja mielenkiintoista nimen-omaan siinä mielessä, että siinä yritetään noudattaa ns. alhaalta ylös -periaatetta, jonka mukaan paikalliset toimijat eli maaseudulla asuvat ja toimivat ihmiset ovat keskeisessä roolissa niin hanketoiminnassa kuin myös toimintaryhmien kehittämisohjelmien laadinnassa. Tämä mahdollistaa sen, että toimintaryhmät voivat autonomisen päätöksentekojärjestelmänsä turvin itse määritellä, missä määrin hanketoimintaa suunnataan esimerkiksi elinkeinoelämän tai sosiaalisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin kehittämiseen.

Yksilöllistyvän yhteiskunnan oloissa Leader-toiminta on arvokasta sen vuoksi, että se pyrkii kehittämään ja uudistamaan yhteisöllisyyttä niin työelämän kuin myös vapaa-ajan piirissä. Leader-toiminnan innovatiivisuus perustuu pienehköjen hankkeiden kautta, vähittäin ja portaittain tapahtuvaan oppimiseen ja toimintojen luovaan yhdistelemiseen.

Leader-toimintatapaa ei voida vielä pitää minään valmiina aluekehittämisen mallina, vaan siinäkin on omat kehittämistarpeensa ja -kohteensa. Paikallisen toimintaryhmätyön suunnasta päättävä elin eli Leader-ryhmän hallitus koostuu suhteellisen pienestä joukosta aktiivisia ihmisiä, joilla on runsaasti sidoksia monenlaisiin yhteiskunnallisiin ja alueellisiin verkostoihin. Vanhat sidokset haittaavat ainakin jossain määrin hallituksen jäsenten heittäytymistä erilaisten, paikallista kehittämistä koskevien uudistusten etsimiseen. Myös kansalaisten kiinnostusta ja osallistumista Leader-toimintaan pitäisi saada lisättyä entisestään. Keskipohjalaisella aluekehittämisen kentällä Leader-toiminnalla ei ole vielä sellaista asemaa, jonka se ansaitsisi: liian usein sitä pidetään mieluummin naisten tai pellepelottomien puuhasteluna kuin vakavasti otettavana aluekehitystyönä.


Julkaisun tiedot

Rosenqvist, Olli & Jouni Kaipainen (2009). Pirityisten ja Rieska-Leaderin hanketoiminnan vaikuttavuus. Jyväskylän yliopisto. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Kokkola. 84 s. 

Julkaisu on kokonaisuudessaan luettavissa Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistossa.

Jaa |
Universitas Chydenius

UC1_2014