Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Väitöstilaisuus 3.10.2008

tekijä: paivi_vuorio — Viimeisin muutos torstai 24. helmikuuta 2011, 16.23
Hyvä koulu on turvallinen
KM Maarika Piispasen kasvatustieteen väitöskirja

Hyvä oppimisympäristö. Oppilaiden, vanhempien ja opettajien hyvyyskäsitysten kohtaaminen peruskoulussa

tarkastustilaisuus on perjantaina 3.10.2008 klo 12 Kokkolan yliopistokeskuksen auditoriossa. Vastaväittäjänä on professori Jukka Husu Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Juha Hakala.

Hyvä koulu on turvallinen


Koulun oppimisympäristö on paljon muutakin kuin pelkkä rakennus, jossa opetus- ja kasvatustyötä tapahtuu. Lapsi viettää koulussa suuren osan päivästään, minkä vuoksi hänen on tärkeä tuntea olonsa hyväksi ja oppimisympäristön on vastattava hänen moninaisiin tarpeisiinsa.

Piispanen tarkastelee tutkimuksessaan sitä, millaisena oppilaat, vanhemmat ja opettajat ymmärtävät oppimisympäristön hyvyyden.

- Hyvän oppimisympäristön olemuksesta on keskusteltu paljon, mutta sen käyttäjien käsityksiä hyvyydestä ei ole juurikaan tutkittu.
Oppimisympäristön ja uudenlaisen toimintakulttuurin kehittäminen on lähes mahdotonta, jos ei tiedetä, millaisena hyvä oppimisympäristö ymmärretään.

- Jotta oppimisympäristöstä saataisiin yhteisesti hyvä, on tärkeä kuunnella myös oppilaiden ja vanhempien näkökulmia, vaikka oppimisympäristön suunnittelussa painavin sana onkin yleensä opetus- ja kasvatusalan ammattilaisilla.

Oppilaille fyysinen ympäristö tärkein


Tutkittavat ryhmät painottavat oppimisympäristön hyvyystarkastelussa eri näkökulmia. Oppilaat korostavat oppimisympäristön fyysisiä puitteita, vanhemmat perustavat hyvyyden lähinnä oppimisympäristön psykologisiin ja sosiaalisiin ilmentymiin ja opettajat tarkastelevat oppimisympäristön hyvyyttä pedagogisista lähtökohdista.

*Uuden koulun pitäisi olla moderni, mutta kodikas. Sellainen, jossa ei tarvitse pelätä, että eksyy käytäviin.* (oppilas)

*Toivon, että tulevaisuuden koulussa lapseni oppisi kykynsä mukaan, saisi riittävästi tukea ja oppisi perusasiat. Toivon, että saisi oppia myös kiireettömästi. Lapsi ei opi hallitsemaan omaa kiirettään jos hän ei saa oppia olemaan kiireetön.* (vanhempi)

*Pedagoginen oppimisympäristö on hyvän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön summa, jossa osataan hyödyntää ja yhdistää näitä tekijöitä oikeassa määrin. Niin, että lapsi saa onnistumisen kokemuksia, oppii tuntemaan itsensä oppijana ja minänä ja yksinkertaisesti oppii!*(opettaja)

- Odotukset hyvää oppimisympäristöä kohtaan eroavat jossain määrin eikä koulun kehittämistä välttämättä koeta tärkeänä, jos se ei kohdistu itselle tärkeisiin asioihin, Piispanen muistuttaa.

Yhteisenä määritelmänä hyvyydelle tutkimusvastauksissa ymmärrettiin inhimillisiin perustarpeisiin liittyvät ja oppimisympäristön toiminnan kannalta välttämättömät perusasiat sekä oppimisympäristön vastaavuus niihin haasteisiin, joita siltä nykyaikana ja tulevaisuudessa odotetaan.

Oppimisympäristön kehittämisessä ja hyvän tavoittamisessa kaiken ytimeksi muodostui turvallisuus, jolla viitattiin niin fyysiseen, psykologiseen, sosiaaliseen kuin pedagogiseenkin turvallisuuteen. Se, tunteeko yksilö itsensä tai asemansa turvalliseksi tai turvattomaksi, vaikuttaa myös siihen, miten hän suhtautuu yleisesti kehittämiseen ja kouluttautumiseen. Jos kouluttaminen ja kehittäminen koetaan ulkoapäin saneltuna ja voimia vievänä pakkona, sitä kohtaan koetaan epävarmuutta ja muutosvastarintaa. Vastaavasti koulutus ja kehittäminen saatetaan nähdä oman työn ja oppimisympäristön kehittämisenä ja voimavarana, jolloin uudistuksiin suhtaudutaan avoimin mielin ja niitä arvioidaan objektiivisemmin.

Jaa |
Universitas Chydenius

UC1_2014