Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Rehtori Aino Sallisen avajaispuhe

tekijä: paivi_vuorio — Viimeisin muutos torstai 24. helmikuuta 2011, 16.23
Rehtori Aino Sallisen puhe Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2008-2009 avajaisissa 9.9.2008

Korkeakoulutuksen rivejä tiivistettävä Keski-Pohjanmaalla 


Maassamme on meneillään suuri yliopistouudistus. Sitä toteutetaan lainsäädäntöä ja korkeakoulujärjestelmän rakenteita muuttamalla. Suunta on kohti taloudellisesti ja hallinnollisesti itsenäisiä yliopistoja. Sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen määrää karsitaan. Tavoitteena ovat entistä suuremmat ja laadukkaammat yksiköt, jotka menestyvät kiristyvässä kilpailussa.

Vaikutukset heijastuvat myös yliopistokeskuksiin. Niiden tulevaisuus riippuu sekä lähiaikojen valtakunnallisista ratkaisuista että yhteistyöyliopistojen ja alueen omista strategioista. 

Yliopistokeskus vireyttänyt maakunnan kehitystä


Yliopistojen päätehtäviin kuuluu tutkimuksen ja opetuksen lisäksi vuorovaikutus muun yhteiskunnan kanssa. Toimintaa arvioitaessa korostetaan sekä tieteellistä että yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yliopistokeskuksessa nousee tärkeimmäksi kysymykseksi se, miten keskus vaikuttaa alueensa kehitykseen akateemisista lähtökohdistaan. Asiaa voisi havainnollistaa kysymällä, millainen Keski-Pohjanmaan kehitys olisi ilman korkeakouluja.

Koska yliopistot valavat globaalitaloudessa perustaa innovaatioille, niiden säteilyvaikutus tuntuu yrityselämän lisäksi laajasti koko yhteiskunnassa. Ilmiö on nähtävissä myös Keski-Pohjanmaalla, jossa yliopistokeskuksella on kiistatta merkittävä osavaikutus maakunnan myönteiseen väestönkehitykseen ja kasvavaan aluetalouteen. Opettajapula on poistunut täysin laajalta Pohjanmaan alueelta. Keski-Pohjanmaalle on muodostunut elinvoimainen tieto- ja viestintätekniikan klusteri. Tietotekniikan koulutuksesta ovat päässeet hyötymään myös monet perinteisen teollisuuden alat. Sosiaalityön koulutus vastaa suureen yhteiskunnalliseen tarpeeseen.

Yliopistokeskuksen toiminta palvelee alueen pitkäjänteistä kehittämistä ja edistää Keski-Pohjanmaan taloudellista elinvoimaisuutta. Tilastokeskuksen mukaan Keski-Pohjanmaan yritysten liikevaihdon kasvu viime vuonna oli nopeinta maassamme. Kasvua kertyi noin 12 prosenttia vuoteen 2006 verrattuna.

Taloudellisten vaikutusten lisäksi yliopistokeskus Chydenius on olemassaolollaan luonut uskoa alueen tulevaisuuteen. Se on vaikuttanut myönteisesti väestön henkiseen vireyteen ja kartuttanut yhteistä sosiaalista pääomaa, jonka tärkeimpiä tuntomerkkejä ovat keskinäinen luottamus ja ponnistelu yhteisten päämäärien hyväksi. Torkinmäen kampus on alueellisen kehittämisen maamerkki, jonka tarjoamia mahdollisuuksia ei vielä läheskään täysimääräisesti hyödynnetty.

Aikuiskoulutuksen suunnannäyttäjä


Parhaimmillaan yliopistokeskus on aito yhteistyöorganisaatio, jossa eri tieteenalat ja erilaiset yhteisöt tapaavat. Se on siis kohtauspaikka. Keskusten on kampusyliopistoja rohkeammin mahdollista kokeilla ja kehittää uusia toimintamalleja sekä vastata ketterästi alueellisiin koulutus- ja kehittämistarpeisiin.

Kokkolassa kehitetty opettajankoulutuksen aikuiskoulutusmalli on saanut runsaasti valtakunnallista kiitosta. Samalla yliopistokeskus on tullut tunnetuksi aikuiskoulutuksen pioneerina. Profilointi on täällä tehty etuajassa, sillä nykyisten valtakunnallisten linjausten mukaan yliopistokeskuksia tulee kehittää aikuiskoulutuksen resurssi- ja koordinaatiokeskuksina, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä alueen ja sen yritysten kanssa.

Yliopistokeskus on asettanut tavoitteekseen toimia aikuiskoulutuksen edelläkävijänä, joka nostaa rohkeasti esiin uusia avauksia, toimintamalleja ja vaihtoehtoja. Annan täyden tukeni tälle linjaukselle. Se sopii erinomaisesti juuri tähän aikaan, jolloin yliopistokoulutuksen painopiste on siirtymässä lisääntyvästi aikuiskoulutuksen suuntaan. Muutos on välttämätön sekä väestön ikääntymisen, nuorten rekrytointipohjan pienenemisen että työelämän kehittämistarpeiden takia.

Keskipohjalaiseksi vaihtoehdoksi luontuu hyvin eteneminen ammatillisen koulutuksen tai avoimen yliopiston kautta maisterikoulutukseen ja aina tohtorin tutkintoon saakka. Tällöin yliopistolliseen koulutukseen tullaan entistä useammin työelämässä vietettyjen vuosien jälkeen. Siksi sujuvan väylän lisäksi koulutuksella on oltava toimivat yhteydet työelämään ja innovatiivinen tapa yhdistää teoriaa ja käytäntöä tieteellisen tutkimuksen perustalle rakentaen.

Lähiympäristön palvelija


Yliopistokeskus ei voi kopioida emoyliopistojen mallia. Toiminta ei voi myöskään olla päällekkäistä. Tämä koskee sekä yhteistyöyliopistoja että alueella järjestettävää ammattikorkeakoulutusta. Yliopistokeskuksen täytyy tuottaa lisäarvoa sekä kampusyliopistoille että alueelle. Tämä vaatii huolellista keskittymistä omiin vahvuuksiin ja alueellisiin tarpeisiin.

Yliopistolaitoksen voimakas uudistustyö johtaa myös yliopistojen nopeutuvaan erilaistumiseen. Maahan mahtuu vain muutama kansainvälisesti merkittävä tiedeyliopisto. Osasta muodostuu arvostettuja akateemisia yhteisöjä, joiden painopiste on koulutuksessa ja alueellisessa kehittämistyössä. 

Yhden tulevaisuusvision mukaan osa yliopistoista kehittyy palvelemaan ennen muuta lähiympäristöään, vaikka yliopistolla on aina myös laajempia kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä. Näin ollen yliopistokeskuksen päätehtävä olisi juuri paikallisyhteisöjen palveleminen. 

Tulevaisuuskuvalla on reunaehtoja. Yliopistokeskuksen toiminta on integroitava tiiviisti alueen muihin kehittämissuunnitelmiin. Tutkimustoiminnan ja maisterikoulutuksen lisäksi on tärkeä nivoa sekä avoin yliopisto että täydennyskoulutus tukemaan monipuolisesti alueen kehitystä. Kriittisen tärkeä menestystekijä on hyvä yhteistyö ja työnjako Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa.

Alueellisiin tarpeisiin vastaaminen edellyttää alueen vahvaa sitoutumista yliopistokeskuksen toiminnan rahoittamiseen. Keski-Pohjanmaalla näin onkin tapahtunut, mitä pidän yhtenä merkittävänä paikallisena vahvuutena.

Yliopistokeskuksen arviointi


Yliopistokeskukset syntyivät v. 2004 opetusministeriön aloitteesta vastauksena alueellisiin kehittämistarpeisiin. Pääperusteluna oli tarve vahvistaa heikoimmin kehittyneitä alueita koulutuksen ja tutkimuksen avulla. Kokkola pääsi yhteisten ponnistelujen turvin viimeisenä mukaan kuuden yliopistokeskuksen sarjaan.

Tämän lukuvuoden tärkeimpiä tapahtumia on yliopistokeskusten arviointi, joka huipentuu Kokkolassa tällä viikolla toteutettavaan Korkeakoulujen arviointineuvoston vierailuun. Arviointi tapahtuu osana korkeakoulujen valtakunnallista rakenteellisen kehittämisen ohjelmaa. Tavoitteena on antaa opetusministeriön ja yliopistojen käyttöön tietoa yliopistokeskusten alueellisesta vaikuttavuudesta ja yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta.

Yliopistokeskusten tulevaisuutta pohdittaessa on tärkeä muistaa, että ne ovat emoyliopistojen vapaaehtoisesti keskenään muodostamia yhteistyöverkostoja aivan samoin kuin esimerkiksi  Jyväskylän yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston muodostama Yliopistoallianssi. Lausunnolla olevan yliopistolain perusteluosassa todetaan yliopistoilla olevan vastaisuudessakin mahdollisuus toteuttaa toimintaansa esimerkiksi yliopistokeskuksissa. Koska uuden yliopistolain päätavoite on lisätä yliopistojen omaa päätäntävaltaa omissa asioissaan, erilaiset yhteistyömuodot on luonnoksessa ilmaistu riittävällä tarkkuudella.

Yhteistyöyliopistojen sitoutuminen keskuksiin punnitaan myös niiden toimintaan osoittaman rahoituksen perusteella. Tällä hetkellä yliopistokeskus Chydeniuksen valtion rahoitus tulee lähes yksinomaan Jyväskylän yliopistosta jo historiallisista syistä. Jyväskylän yliopisto suhtautuu hyvin toiveikkaasti erityisesti Oulun yliopiston kasvavaan rooliin yliopistokeskuksessa.

Keski-Pohjanmaan korkeakoulurakenne selvitettävänä 


Keski-Pohjanmaalla on oivallettu, miten tärkeää korkeakoululaitoksen myllerryksessä on koota paikalliset voimat ja muodostaa yhteinen tahtotila tulevaisuutta varten. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan liitot teettävät selvityksen korkeakouluyhteistyön kehittämiseksi. Selvitys koskee Keski-Pohjanmaalla, Pietarsaaren alueella ja Oulun eteläisen alueella toimivia korkeakouluyksiköitä. Tavoitteena on vahvistaa korkeakoulutoiminnan vaikuttavuutta ja linjata korkeakouluyksiköiden profiileja siten, että ne tukevat toisiaan ja edistävät alueiden kehittymistä.

Pidän selvitystyötä erittäin tärkeänä. Jo pitkään on ponnisteltu sirpaleisten voimavarojen kokoamiseksi alueella. Lisää vaikuttavuutta on saatavissa vahvistamalla korkeakoulujen, kuntien, maakuntien, yritysten ja julkisten kehittämisorganisaatioiden välistä yhteistyötä.

Selvitystyön suuri haaste on rajojen ylittäminen ja toimivan yhteistyön aikaansaaminen. Kunnianhimoisen selvitystyön tuella ollaan rakentamassa yhteistä alueellista korkeakoulustrategiaa kolmen maakunnan alueelle. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että keskustelut muun hallinnon rajoista ja suuntautumisesta jätetään sivuun ja keskitytään vain toimivan korkeakouluyhteistyön rakentamiseen.

Jyväskylän ja Oulun yliopistot ovat vahvasti mukana selvitystyössä. Toivoa sopii, että selvitystyön tulokset vahvistavat näiden monialaisten ja kansainvälisesti menestyneiden yliopistojen intressiä olla mukana kehittämässä yliopistokeskus Chydeniusta myös seuraavalla vuosikymmenellä.

* * * *

Toivotan yliopistokeskuksen työntekijöille, opiskelijoille, yhteistyökumppaneille ja ystäville innostavaa ja tuloksellista uutta lukuvuotta.

Jaa |
Universitas Chydenius

UC1_2014