KAMPA II -vaihe

1. KAMPA II –valmistelu- ja kehittämishanke

• Tavoitteena valmistella valtakunnallinen kansalaislähtöinen maaseudun hyvinvointipalveluiden kehittämishanke KASTE-ohjelmaan. Palveluiden kehittämisessä ensisijaisena tavoitteena on ns. lähipalveluiden (esim. kotipalvelut, perhepalvelut, työllistäminen), ennaltaehkäisevän toiminnan sekä terveyden edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden turvaaminen ja kehittäminen.
• Rahoittajina Keski-Pohjanmaan liitto (maakunnan kehittämisraha), Kokkola kaupunki ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

2. Maaseudun hyvinvointipalveluiden kehittäminen  kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta -tutkimushanke

• Tavoitteena tuottaa tietoa maaseudun hyvinvointipalveluista kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden näkökulmasta.
• Rahoittajana Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) suosituksesta

KAMPA II -VAIHEEN Toteutus 

Hankkeiden toteutusaika 03/2010-02/2011

KAMPA II -vaiheessa toteutetaan kahdeksalla eri alueella kenttäkartoitus seuraavin menetelmin:

1. paikalliset työkokoukset (viranomaispalaverit ja yleiset keskustelutilaisuudet)
2. kyselytutkimus

 Kenttäkartoituksella selvitetään:

• Mitkä ovat kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet palveluissa?
• Mistä palveluista alueilla ollaan erityisen huolissaan?
• Mitä palveluja halutaan kehittää?
• Mitä voimavaroja alueilla on palveluiden yhteisölliseen ja kansalaislähtöiseen kehittämiseen/tuottamiseen?
• Miten kansalaisten osallisuutta palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa voitaisiin lisätä?

Kenttäkartoituksen pohjalta laaditaan aluekohtaiset suunnitelmat maaseudun hyvinvointipalveluiden kehittämiseksi kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta.

Kehittämistyön tukena ovat lisäksi:

1. KAMPA I –vaiheen työkokousten tulokset.
2. "KAMPA-malleja" -vihkonen, joka esittelee kansalaislähtöisiä ja yhteisöllisiä maaseudun hyvinvointipalveluiden tuottamistapoja.
3. Tutustumismatka Ruotsiin paikalliseen yhteisötalouteen Falunissa.

HANKKEIDEN taustalla

Hankkeiden taustalla vaikuttavat toteutumassa olevat PARAS-hankkeen jälkeiset sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamismallit. Lähtökohtana on, että PARAS-hankkeessa luotuja malleja tulee voida arvioida ja kehittää edelleen, koska palvelujen käyttäjän näkökulma on jäänyt tähänastisessa prosessissa varsin marginaaliseksi.

Hyvinvointipalveluja tarkastellaan KAMPA-hankkeessa keskeisenä osana paikallistason kestävää taloudellista, kulttuurista ja sosiaalista kehitystä. Hyvinvointipalvelujen toimivuus on tärkeä tekijä kansalaisten vertaillessa vaihtoehtoisia asuinpaikkoja asuinviihtyvyyden, turvallisuuden ja arjen sujuvuuden kannalta. Toisaalta hyvinvointipalvelut ovat yksi määrällisesti kasvavista ja strategisesti merkittävimmistä taloudellisista tekijöistä maaseudulla. Mutta hyvinvointipalvelut voivat olla myös tärkeä kulttuurinen ja poliittinen tekijä sosiaalisen pääoman ja paikallisen demokratian elävöittäjänä sekä kansalaisten yhteisöllisen vastuun rakentajana.

Lisätietoja KAMPA-Hankkeista

Lisätietoja hankkeista antavat hankkeiden vastuullinen johtaja Aila-Leena Matthies sekä projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki.