KAMPA III
-
Alueelliset kehittämispilotit vauhdissa
(26.4.2012)
Konkreettinen alueilla tehtävä kehittämistyö on päässyt hyvään vauhtiin. Alla olevaan taulukkoon on koottuna tiivistetysti tarkennettu hankkeen toimintasuunnitelma (saatavilla myös pdf-muodossa tästä). Vasemalla olevasta palkista löydät tarkempaa tietoa aluekohtaisesta kehittämistyöstä ja sen etenemisestä.
| Konkreettiset menetelmät kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien ja osallistumisen kehittämiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä vuorovaikutuksen lisääminen kansalaisten ja palvelujen järjestäjien kesken. | Kaikki KAMPA-toimialueet |
|---|---|
| Paikallista kehittämistyötä tukemaan perustetaan yhteistyöryhmiä, jotka voivat toimia joko alueellisesti tai tiettyyn kehittämisteemaan liittyen. Yhteistyöryhmien jäseniksi kutsutaan niin kuntalaisia, yhdistystoimijoita, viranhaltijoita kuin luottamushenkilöitä. |
Aloittavat toimintansa keväällä 2012
|
|
Vuosittaiset kansalaisfoorumit / kyläraatingit eli kaikille kansalaisille avoimet keskustelutilaisuudet, joissa mukana sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden kunnallisten palvelusektorien (päättäviä) viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä tai teemalliset keskustelutilaisuudet.
|
Ensimmäiset kansalaisfoorumit järjestetty 1 - 2 /2012, näitä jatketaan eri teemoilla ja painotuksilla koko hankkeen ajan.
|
|
Hanke osallistuu ja näkyy eri yhteistyökumppaneiden järjestämissä tilaisuuksissa ja nostaa niissä esille kansalaisvaikuttamiseen, -osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen sosiaali- ja terveyspalveluissa liittyviä kysymyksiä ja teemoja.
|
Aktiivinen osallistuminen koko hankkeen ajan.
|
|
Yleisen tiedon lisääminen liittyen kansalaisosallistumiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa.
|
Koko hankkeen ajan
|
|
Kansalaisnäkökulman ja asiakasosallisuuden johdonmukainen soveltaminen koko palveluprosessin läpäisevänä näkökulmana | Toimialue |
|---|---|
|
Asiakasarvioija-mallin kehittäminen palvelujen ja palveluprosessien kehittämiseen
|
Kokkola ja Kruunupyy |
|
Lasten ja nuorten hyvinvointia tukeva monialainen yhteistyöryhmä
|
Järvi-Pohjanmaa |
|
Ikäihmisten palveluoppaan laatiminen yhteistyössä vanhusneuvoston kanssa
|
JYTA-alue |
|
CLUB 45
|
JYTA-alue |
|
Eskolan hyvinvointisuunnitelma
|
JYTA-alue |
| Kansaslaislähtöisten ja yhteisöllisten palveluntuottamismallien kehittäminen | Toimialue |
|---|---|
|
Olemassa olevan kansalaislähtöisen ja yhteisöllisen palvelutuotannon (sekä ammattimaisesti että vapaaehtoispohjalta tuotetut palvelut) kartoittaminen hankkeen toimialueella kylittäin, erityisesti ennaltaehkäisevät ja ja yhteisöllisyyttä vahvistavat toiminnat
|
Kokkola ja Kruunupyy |
|
Yhteisöllisten toimintojen / tapahtumien järjestäminen ja kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa
|
Kokkkola ja Kruunupyy |
|
Kansalaisten laatimat ja toteuttamat kylien hyvinvointikyselyt
|
JYTA-alue |
|
Toiminnan kehittäminen olemassa oleviin yhteisöllisiin kokoontumispaikkoihin
|
JYTA-alue |
|
Osallistavien, vuorovaikutteista keskustelua kehittävien sekä asukasryhmien yhteisöllisyyden tunnetta vahvistavien työpajojen järjestäminen sosiaali- ja terveystoimen palvelukeskuksissa ja kylillä
|
JYTA-alue |
|
Yhteisöllisten tapahtumien järjestäminen yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa
|
JYTA-alue |
|
Kunnan ja kyläyhdistysten yhteispalverit toimialueen kunnissa
|
Järvi-Pohjanmaa |
| Paikallisen kehittämistyön kautta hankkeessa tuotettavan kansalaisosallistumista ja yhteisöllisyyttä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteissa, ajattelussa ja toimintakäytännöissä lisäävän uuden tiedon, osaamisen ja mallinnusten levittäminen valtakunnalliseesti | Kehittäjäkoordinaattorit, alueelliset kehittäjät ja hankkeen tieteellinen ohjaaja |
|---|---|
|
Aktiivinen tiedottaminen
Koulutus
Julkaisut
Opinnäytetyöt
|
*******************
KAMPA-hanke esittäytyy Kaste-aluekierroksella Oulussa 26.3.2012
(26.3.2012)
KAMPA-hankkeen edustajat esittelevät 26.3.2012 KAMPA-hanketta ja siinä tehtävää kehittämistyötä Oulussa STM:n peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin johdolla järjestämässä KASTE-aluekierroksen tapaamisessa. Tilaisuudessa nähtävillä olevaan esittelydiasarjassa on kuvattuna tiivistetysti KAMPA-hankkeen taustat, organisoitumis- ja osallistavassa suunnitteluvaiheessa tehty kehittämistyö sekä kehittämistyön jatko kuluvan vuoden aikana. Ko. diasarja on nähtävissä tästä.
*******************
Tiedote KAMPA-keskustelufoorumien ensimmäisistä tuloksista (julkaistu KAMPA-hankkeen tiedotustilaisuudessa 23.2.2012)
Nyt on aika luoda kansalaislähtöistä lähipalveluiden ja lähidemokratian mallia
Kuntakartta pitää kääntää kansalaisosallistumisen nousuksi
Kaikki puhuvat nyt ylätason isoista rakenteista, kuten kuntaliitoksista ja piirikunnista vedoten palveluiden säilyttämiseen. Maaseudun asukkaat hahmottavat toisenlaista, alhaalta lähtevä lähidemokratian ja lähipalvelujen mallia. Kansalaisosallistumista ja yhteisöllisyyttä maaseudun hyvinvointipalveluissa kehittävä ja tutkiva KAMPA-hanke on koonnut tietoa mm. kansalaisfoorumeilla sekä verkostoitumalla paikallisten yhteistyötahojen kanssa. Kehittämisalueina ovat Kokkola ja Kruunupyy, Lesti- ja Perhojokilaaksot sekä Järvi-Pohjanmaa. Alueilta löytyy hyviä toimivia esimerkkejä kansalaisten osallistumisesta oman kylänsä hyvinvoinnin ylläpitoon. Näistä malleista ollaan kiinnostuneita kansallisestikin Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-kehittämisohjelmassa, josta hanketta rahoitetaan. Kyse ei ole täysin uusista ajatuksista, vaan jo hyväksi koettujen yksittäistenkäytäntöjen kokoamisesta. Kansalaiset palvelujen tarvitsijoina on otettava vahvemmin mukaan palvelujen kehittämiseen ja heidän kokemuksensa on nähtävä arvokkaana tietopääomana. Tähänastisessa palvelujen rakennemuutoksessa tämä voimavara on ohitettu.
Kylätason omaehtoiset voimavarat lähtökohdiksi
Riippumatta siitä, millaisiin ratkaisuihin isoissa rakennemuutoksissa päädytään, lähipalvelujen ja lähidemokratian tukeminen on välttämätöntä. Silloin kaikki mahdollinen tuki suunnataan olemassa oleville usein kylätason yhteisölliselle toiminnalle ja palveluille. Niillä on vahvin ennaltaehkäisevä merkitys kalliiden erityispalveluiden tarpeelle. Esimerkkinä ovat kylätalot monipalvelukeskuksina, perhekahvilat, ikäihmisten ”keinutuolikerhot” sekä monipuolinen yhdistystoiminta, myös kulttuurin ja liikunnan alalla. Kylät voivat sopia alueella myös keskinäisestä työnjaosta palvelujen tuottamisessa. Näiden ylläpitämiseksi on luotava kylien sekä hallintojärjestelmän kesken pitkäaikaisia luottamukselle pohjautuvia sopimuksia toiminnasta, tiloista ja rahoituksesta. Kylät ovat kuitenkin erilaisia, joten niiden oma elinvoimaisuus ja organisoitumisaste on otettava lähtökohdaksi.
Paikalliset palvelut säilytettävä mutta demokratiaa uusittava
Kansalaisten mielestä kuntien vastuulla olevat sosiaali- terveydenhuollon peruspalvelut on säilytettävä nykyisissä tai entiskunnissa. Se varmistaa oikeuden palvelujen saatavuuteen asuinpaikasta riippumatta ja pitää yllä tarvittavaa paikallista asiantuntemusta ja sektorirajat ylittävää ”talonpoikaisjärkeä”. Tälle tasolle on kuitenkin luotava uudenlaisia lähidemokratian ja kansalaisosallistumisen käytäntöjä. Ne voivat olla esimerkiksi alueneuvostoja, kansalaisraateja sekä palvelu- ja asiakohtaisia kansalaislähtöisiä neuvostoja. Perinteinen kuntataso on myös mielekkäin koordinoimaan ja sopimaan kansalaistoiminnan tarvitsemista tiloista ja rahoituksesta. Siihen tarvitaan paikallistason budjetit. Lisäksi tarvitaan kansalaisosallistumisen ja vapaaehtoistoiminnan tarpeen ja tarjonnan koordinaattoria alueilla. Tällainen yhteisötyöntekijä voi olla ”kokoonjuoksija” myös yhdistysten, yksityisten yritysten ja julkisen sektorin välisessä yhteistoiminnassa. Pienillä yhdistyksillä kun useinkaan ei ole palkattuja toimitsijoita, mutta merkittävä vastuu hyvinvointia ylläpitävissä palveluissa, esimerkiksi vanhusten kotona-asumisen tukemisessa maaseudulla. Paikallisidentiteetin merkitystä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ei pidä unohtaa.
Mitä suurempiin keskusyksiköihin mennään, sitä voimakkaammin on estettävä kansalaisten ja hallinnon välisen kuilun syvenemistä. Tähän tarvitaan uudenlaisia kaksisuuntaisen tiedotuksen ja säännöllisen vuorovaikutuksen keinoja, kuten säännöllisiä viranomaisten kyläkierroksia ja avoimia kansalaisfoorumeita.
Ylipäänsä keskeisintä on ylläpitää ja vahvistaa keskinäisen huolenpidon kulttuuria alhaaltapäin.
KAMPA-hankkeessa mukana olevilla alueilla on noussut esiin toteutettavaksi esimerkiksi seuraavia toimintamalleja:
- Kansalaisfoorumityyppiset säännölliset keskustelutilaisuudet ja kyläkierrokset
- Tiedotus kuntoon! Palvelunkäyttäjät itse laatimaan palveluoppaita, sosiaalinen media käyttöön
- Kylien hyvinvointisuunnitelmat tukemaan palveluja ja kansalaistoimintaa
- Matalan kynnyksen kokoontumiset (perhekahvilat, keinutuolikerhot, virkistysiltapäivät, asukastuvat, korttelikahvilat, nuorisotilat)
- Asiakkaat arvioimaan ja kehittämään palveluja, myös miesnäkökulmasta
- Kylien ja kuntien sopimukset tiloista, palveluista ja toiminnasta sekä niiden rahoituksesta
*******************
KAMPA-keskustelufoorumit käynnistyvät
(23.1.2012)
Mikä kehittämistyön suunnaksi sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluissa KAMPA-alueilla?
KAMPA-hankkeessa ollaan siirtymässä "soluttautumisesta" kohden hankkeen seuraavaa vaihetta, jossa tavoitteena on paikallisten kehittämistyön painopisteiden valinta ja konkreettisten kehittämissuunnitelmien laadinta. Näissä merkeissä hanke järjestää toimialueella kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia seuraavan aikataulun mukaisesti:
JYTA-alue (kutsu)
to 26.1.2012 klo 18:00 JYTA-KAMPA-KANSALAISFOORUMI, Kansantaiteenkeskus Kaustinen
to 2.2 klo 13.30 JYTA-KAMPA-KANSALAISFOORUMI, Yli-Kannuksen kyläkeskus (Korpelan entinen kyläkoulu)
to 9.2.2012 18:00: JYTA-KAMPA-KANSALAISFOORUMI, Perhonsali
Kokkola ja Kruunupyy (kutsu Kokkola / Inbjudan Kronoby)
ti 31.1.2012 klo 18:00 KYLÄRAATINKI, Kälviä aluetoimisto, Kälviäntie 24
ke 1.2.2012 12:00: KYLÄRAATINKI Kokkola Yhteisöklubi Silta, Antti Chydeniuksenkatu 49
to 2.2.2012 18:00: KYLÄRAATINKI, Kruunupyyn kunnantalolla, Säbråntie 2
ti 7.2.2012 18:00: KYLÄRAATINKI Ullava M-market Lukkarin kahvio, Vionojantie 36
ke 8.2.2012 18:00: KYLÄRAATINKILohtaja Karhin koulu, Karhintie 653
Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue (kutsu)
ma 6.2.2012 18:00: Järvi-Pohjanmaan kansalaisfoorumi Soinin kunnantalo
ti 7.2.2012 18:00: Järvi-Pohjanmaan kansalaisfoorumi Alajärven nuorisoseurantalo HUOM! muuttunut paikka!
Keskustelua tilaisuuksissa alustavat sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta sekä alueelliset kehittäjät ja kehittäjäkoordinaattorit, jotka esittelevät hankkeen kartoitusvaiheessa esiin nousseita kehittämistarpeita ja -ideoita.
Lisätietoa tilaisuuksista antavat alueelliset kehittäjät: JYTA-alue Kai-Eerik Känsälä (kai-eerik.kansala(a)kpshp.fi ja puh. 0400 145 221), Kokkola ja Kruunupyy Johanna Lång (johanna.lang(a)kokkola.fi. ja puh. 040 4882 991) sekä Järvi-Pohjanmaa Saara Perälä (saara.perala(a)alajarvi.fi. ja puh. 0400 157 199).
Olitpa kyläläinen, kuntalainen, luottamushenkilö, viranomainen, hoivayrittäjä tai muuten vain asiasta kiinnostunut. Olet lämpimästi tervetullut! Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu!
***********************************
KAMPA-hankkeen kehittämistyö pilottialueilla käynnistynyt "soluttautumisen" merkeissä
(24.11.2011)
KAMPA-hankkeen alueelliset kehittäjät ovat aloittaneet työnsä KAMPA-hankkeen pilottialueilla. Hankkeen aloitusvaiheessa kehittäjät keskittyvät hankkeen käynnistymisestä tiedottamiseen sekä hankkeelle asetettujen tavoitteiden täsmentämiseen yhteistyössä kansalaisten ja viranomaisten kanssa. Käytännössä alueelliset kehittäjät ovat jalkautuneet tutustumaan oman alueensa yhdistyksiin, sosiaali- ja terveyspalvelujen toimijoihin sekä muihin mahdollisiin yhteistyökumppaneihin. Osallistumalla erilaisiin alueilla järjestettäviin tilaisuuksiin kehittäjät kartoittavat alueidensa tämänhetkistä tilannetta sekä havainnoivat keskusteluista nousevia tarpeita ja ideoita kansalaisosallistumisen kehittämiseksi.
Alkuvuodesta 2012 KAMPA-hanke järjestää alueilla kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa sovitaan koottujen ideoiden pohjalta, mihin konkreettisiin kansalaistoiminnan ja yhteisöllisyyden kehittämistoimii jatkossa lähdetään keskittymään.
Alueilla tehtävää kehittämistyötä ja tulosten valtakunnallista levittämistä tukee toimintatutkimus, josta vastaa Kokkolan yliopistokeskus Chydenius.
Halutessanne lisätietoja hankkeesta tai jos olette kiinnostuneita yhteistyöstä hankkeen kanssa pyydämme teitä ottamaan yhteyttä hankkeen työntekijöihin.
Hankkeen työntekijöiden yhteystiedot:
Kokkolan ja Kruunupyyn alueellisena kehittäjänä toimii Johanna Lång, jonka työskentelypiste sijaitsee Yhteisöklubi Sillan tiloissa. Johannan yhteystiedot ovat johanna.lang(a)kokkola.fi. ja puh. 040 4882 991.
JYTA-alueen alueellisena kehittäjänä toimii Kai-Eerik Känsälä, jonka työskentelypiste sijaitsee Vetelin kunnantalolla. Kai-Eerikin yhteystiedot ovat kai-eerik.kansala(a)kpshp.fi ja puh. 0400 145 221.
Järvi-Pohjanmaan alueellisena kehittäjänä toimii Saara Perälä, jonka työskentelypiste sijaitsee Alajärvellä. Saaran yhteystiedot ovat saara.perala(a)alajarvi.fi. ja puh. 0400 157 199.
Kehittäjäkoordinaattoreina toimivat Niina Rantamäki (puh. 040 054 6504) ja Anne Ruuttula-Vasari (puh. 040 6786 197), s-posti muotoa etunimi.sukunimi(a)chydenius.fi.
Hankkeen tieteellisenä johtajana toimii Sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta, aila-leena.matthies(a)chydenius.fi. ja puh. 040 742 2199.
************************************
KAMPA-tutkimusraportti ilmestynyt
KAMPA-kartoitusvaiheen tuloksia esittelevä Tutkimus- ja kehittämisraportti "Maaseudun hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta" on ilmestynyt. Raportti on julkaistu Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisusarjassa. Kirjoittajina ovat professori Aila-Leena Matthies ja projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki.
Tutustu koko raporttiin tästä. Voit myös tilata sen ilmaiseksi Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta niina.rantamaki(a)chydenius.fi.
KAMPA-tiimi yhdessä YTR:n pääsihteeri Eero Uusitalon kanssa juhlistamassa KAMPA-raportin julkaisua. Kuvassa vasemmalta Niina Rantamäki, Aila-Leena Matthies, Kai-Eerik Känsälä, Eero Uusitalo, Mari Kattilakoski, Anne Ruuttula-Vasari, Saara Perälä ja Johanna Lång.
************************************
KAMPA III -seminaari - ”Yhteisöllisyys ja osallisuus – voimavara ja tuki”
Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa 24.–25.10.2011 järjestettyyn KAMPA III -seminaariin osallistui 55 kansalaisten osallistumisesta ja yhteisöllisyydestä hyvinvointipalvelujen voimavarana kiinnostunutta kuulijaa. Seminaarin esityksistä osa on nyt saatavilla KAMPA-seminaarit kansiossa.
************************************
TIEDOTE MEDIALLE (julkaisuvapaa 26.5.2011)
STM rahoittamaan kansalaislähtöisyyttä hyvinvointipalveluissa maaseudulla - Kaste-ohjelman rahoitusta KAMPA-hankkeelle
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko on allekirjoittanut rahoituspäätöksen, jolla käynnistyy Keski-Pohjanmaalla pitkään valmisteltu hanke hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi maaseudulla. KAMPA-hanke on päässyt näin osaksi kansallista sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisohjelma Kastetta. Hanketta hallinnoidaan osana Kaste-ohjelman Pohjois-Suomen hankeverkostoa (PaKaste II). Hankkeen kokonaiskustannus on 480 000 euroa, josta STM:n osuus on 360 000 euroa.
Hankkeessa ovat mukana Kokkola, Kruunupyy, Kiuru sekä Järvi-Pohjanmaa ja sen tukena on Kokkolan yliopistokeskuksen tutkimuksellinen tiedontuotanto ja tieteellinen ohjaus. Hankkeen valmisteluvaiheen kartoitusta ovat rahoittaneet Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) suosituksesta, Keski-Pohjanmaan Liitto sekä Kokkolan kaupunki.
KAMPA-hanke käynnistyy lokakuussa ja kestää ensivaiheessa 1,5 vuotta. Kullekin kolmelle sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueelle palkataan oma kehittäjätyöntekijä. He tukevat kuntalaisia, paikallisia yhdistyksiä ja viranomaisia yhteisessä maaseudun sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelujen kehittämisessä sekä kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen lisäämisessä. Eri kansalaispiirit voivat olla vielä mukana hankkeen tavoitteiden täsmentämisessä. Hankesuunnitelman mukaan kaikkien alueiden yhteisenä tavoitteena on uudistaa palvelujen demokraattisuutta ja luoda uusia vuorovaikutuksen menetelmiä kansalaisten ja palvelujärjestäjien välille. Kylille halutaan myös lisätä mahdollisuuksia vastata itse osasta palveluitaan tuottamalla niitä esimerkiksi osuuskuntien tai kyläyhdistysten toimesta. Koko palvelujärjestelmän ajattelumalliin halutaan tuoda läpikulkevaksi periaatteeksi kansalaislähtöisyys ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet.
Yhteisten tavoitteiden lisäksi aluille on mietitty kartoitusvaiheessa omia kehittämisideoita. Kokkolassa ja Kruunupyyssä tavoitteena ovat esimerkiksi johtavien viranhaltijoiden kuntakierrokset, asiakkaiden pyytäminen palveluprosessien arviointiin ja kehittämiseen sekä ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävä ryhmätoiminta yhdistysten ja kunnan yhteistyönä. Kiurussa aloitetaan säännölliset vuorovaikutuskäytännöt kuntalaisten, kylien, Kiurun, kuntien ja kuntayhtymien välille. Erityisesti paikallisten palvelutarpeiden ja palveluresurssien arviointiin halutaan kansalaislähtöisyyttä. Kuntalaisten omaehtoiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen etsitään sektorirajat ylittäviä menetelmiä. Järvi-Pohjanmaalla on myös tavoitteena uusi tapa säännölliseen vuorovaikutukseen yhteistoiminta-alueen hallinnon ja alueen kylien kesken. Kiinnostavia ovat myös kyläkunnittain tehtävät alueelliset hyvinvointisuunnitelmat, joissa yhdistetään viranomaisten ja kylien tietämystä.